Welcome to the Fudge web

Katso myös hankegalleriasta

Tulevaisuuden tietomallit elinkaaren aikaisten tuoterakenteiden ja muutosten hallintaan (1.9.2010-30.6.2012)

Miksi ko. hanke?

Hankkeelle oli kolme driveria:

1. Nykytilanteen kartoitus. Nykyisin jokaisella suurella yrityksellä on käytössä vaihteleva joukko ohjelmistoja, organisaatioita ja prosesseja, jotka luetaan osaksi tuotteen elinkaaren ja/tai tuotetiedon hallintaan (PLM/PDM). Jokaisen yrityksen PLM/PDM-prosesseissa, lähtökohdissa, liiketoimintakontekstissa, teknologiassa, organisaatiossa, tuotekehitys- ja toimitusverkostoissa on sekä eroavuuksia että samankaltaisuuksia. Tämän takia yritysten välillä on PLM/PDM-oppimiseen ja -kehittämiseen liittyviä synergiaetuja: yritykset ovat tunnistaneet tarpeen benchmarkata toisiaan. Tyypillisesti benchmarkkaus on ollut kahdenvälistä, epämuodollista toimintaa. Benchmarkkauksen tehostamiseksi on järkevää toimia yritysryhmänä. Toisaalta myös uuden tieteellisesti luotettavan tiedon tuottaminen aihealueelta on selkeä haaste, jotta uusien PLM-ratkaisuiden ja opetettavan sisällön suhteen pysytään kehityksessä mukana: opetetaan ei vain parhaita käytäntöjä, mutta myös tapauksia joissa ne todistetusti ovat olleet hyödyksi.

2. Kehityskohteiden kartoitus
. Yrityksillä on ym. järjestelmissä valtavia määriä tietoja (esim.PDM-järjestelmässä nimikkeiden lukumäärä voi ylittää miljoonan). Tätä tietoa käyttää tuotteen elinkaaren aikana suuri joukko erilaisia organisaatioita ja ihmisiä niissä. Lisäksi eri prosesseista ja lukuisista paikallisista toimintotavoista johtuen tietotarpeet vaihtelevat. Tämän takia tiedon täydellisyyden, oikeellisuuden ja riittävyyden arviointi on erittäin haastavaa.
3. Projektoivan yrityksen tuotekonfiguroinnin tuki. 
Suuri joukko suomalaisista yrityksistä toimii projektiliiketoiminnassa, missä tyypillistä on se, että tarjousvaiheessa ei kaikkea tarvittavaa tietoa ole olemassa. Tämän takia joudutaan etenemään tilaus-toimitusprosessissa puutteellisen tiedon ja oletusten varassa. Markkinoilla tätä tukemaan / tilannetta parantamaan ei kuitenkaan ole olemassa ratkaisua. Ei esimerkiksi ole ohjelmistosovellusta ja toimintamallia, jota ko. sovellus tukee.

Yllä on esitetty kuva siitä miten eri aihealueiden kehitysponnistuksilla pyrittiin

• määrittämään yrityksen tilaa suuressa mittakaavassa (suhteessa muihin yrityksiin, PLM-kehityksen kypsyystasoihin, jne.)
• määrittelemään yhden yrityksen kehitykselle erityisiä kohdealueita (eräänlaisia PLM:n "kipupisteitä")
• tukemaan kehitystä uudenlaisilla menetelmillä, ohjelmistokonsepteilla ja -prototyypeillä, joista yritykset voivat kehittää ohjelmistotuotteita ja -palveluita kehityshankkeiden ja/tai operatiivisen toiminnan tueksi

Tutkimuksen aktiviteeteilla oli siten erilaisia näkökulmia, kohde- ja aihealueita ja tavoitteita. Näitä kaikkia lähdettiin kehittelemään allaolevan mallin mukaisesti

Yllämainitun kaltainen prosessi eteni siten, että eri tutkimuslaitokset (TTY, VTT ja Vaasan yliopisto) vastasivat eri osa-alueista. TTY:llä keskityttiin varsinkin vaiheisiin 1, 2a, 3 ja 4. VTT:n ja Vaasan yliopiston fokus oli vaiheessa 2b ja 4 siten, että kummallakin oli hieman erilaiset tapaukset.

Tulokset

Tutkimus tuotti Fudge PLM kehitysmalli, jota käsiteltiin useissa artikkeleissa. Kehitysmallin osa-alueita ovat:

1. Benchmarking, vertailu ja analyysi
2. Tarkennus, varmentaminen ja kehittely
3. Käyttöönotto ja arviointi

Fudge-kehitysmallissa yritykset läpikäyvät benchmarking-sessioissa kohdeyrityksen PLM-kehitystä, sen tilaa, ominaisuuksia ja tulevaisuutta. Tämän perusteella yritykset voivat suoraan vertailla omaa PLM-kehitysprosessiaan ja sen haasteita ryhmän muiden yritysten vastaaviin sekä tarkentaa kehityskohteitaan ja –ideoitaan varsinaisia kehitysprojekteja varten. Samalla saadaan aineistoa tutkimusta ja varsinaisia analyysejä varten.

Kehityshaasteita voidaan edelleen tarkentaa ja varmistaa erilaisilla menetelmillä, kuten vaikuttavuus-, arkkitehtuuri- ja implementointimalleilla, minkä jälkeen voidaan perustaa prototyyppien ja testijärjestelmien kehittämishankkeita.

Validoitujen kehityskohteiden ja verifioitujen kehityshankkeiden jälkeen yritykset voivat ottaa varsinaisia PLM-järjestelmiä tai niiden osasia tuotantokäyttöön.

Mallin idea on, että
- ei kehitetä sellaista, jonka joku toinen yritys on jo aiemmin todennut toimimattomaksi, tuottamattomaksi tai liian haasteelliseksi suhteessa omaan kypsyyteen.
- tämän sijaan löydetään kehityskohteet, joissa joko on olemassa toimivia ratkaisumalleja, on havaittavia hyötyjä, mahdollista saavuttaa tuloksia tai/ja jotka sopivat yrityksen kypsyysasteeseen ja sen kohottamiseen uudelle tasolle.

Mallin mukaista palvelua ei ole tuotteistettu, mutta asiakkaat sijoittavat yleensä varsin huomattavia summia ko. kehitysprojekteihin. Yrityksen johdon on ollut haastava ennustaa ja havaita kehitysprojektien tuloksia tai niiden suhdetta toiminnan tehostamiseen. On siis tarpeen tunnistaa se, vastaako tavoite nykyistä tilannetta vai onko kehitysharppaus liian suuri (tai vastaavasti merkityksetön). Toisaalta jo kehitettyä voidaan luontevasti kopioida (yritysryhmän luottamuksen ja kilpailutilanteen puitteissa).

Kehitysmalli on holistinen ja auttaa yrityksiä kohdentamaan PLM-kehityshankkeita juuri niiden omia tarpeita tukevien kehitysprojektien määrittelyyn ja toteuttamiseen.
Mallia pyritään edelleen kehittämään ja virtaviivaistamaan tulevissa tutkimusprojekteissa, joihin haetaan rahoitusta sekä yrityksiltä että kansallisilta ja kansainvälistä tutkimusrahoittajilta.

Joitain projektin tuotoksia

• Ville_Vainio_-_Master_of_Science_Thesis_-_Final.pdf: Ville Vainio's M.Sc. thesis
• GP4V_final_report.pdf: Global Processes for Variant Products -ohjelman loppuraportti
• NABC_mallin_raportti_Fudge.pdf
• 20121128_Fudge_at_Fimecc_vuosiseminaari_.pdf