Tietoturva-arjen kysymyksiä ja vastauksia kirjan perusteella

Ohje: Lue alla oleva johdanto ja valitse nimikoimaton tehtävä sen alla olevasta luettelosta. Nimikoi tehtävä eli kirjoita nimesi sen alkuun numeron jälkeen ja nimen jälkeen toteutuskerran tunnus muodossa (201*-x), missä x=s tai k. Tämän voit tehdä jo ennen kuin edes saat kirjaa haltuusi. Laadi noin 150 sanan mittainen vastaus määräaikaasi mennessä tehtävän alle. Jos käytät myös jotain muuta kuin omaa ja kirjan tietämystä, merkitse lähdeviite.

Saara Jantunen: Infosota

Tästä kirjasta on hankala laatia tietoturvakurssille sopivia tehtäviä. Aihepiirin epäteknisyys on vain yksi syy. Kirjan rakenteen ohella myös esitystavan henkilökohtaisuus hankaloittaa. Kirja voi tarjota kuitenkin runsaasti ajattelun aihetta tietoturva-arjen opiskelijalle, hieman samaan kuin Nikkasen Verkko ja vapaus, vaikkakin suppeammasta näkökulmasta.

Toisin kuin useimmissa kurssin muissa kirjoissa, tehtäviä ei voi suoraan liittää mihinkään lukuun. Sen vuoksi merkitse vastaukseesi kirjan sivunumeroita -- ainakin, jos vastauksesi perustuu johonkin kirjan jaksoon tai poimit kirjasta tarkkoja väitteitä.

1. Mitä tavoitteita valtiollisella informaatiovaikuttamisella voi olla?

2. Teemu Jääskeläinen (2017-k) Millaista on Venäjän informaatiovaikuttaminen Suomessa?

Saara Jantusen Infosota on Jantusen henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuva kirja informaatiovaikuttamisesta nykyajassa. Jantunen pohjaa kirjansa omiin tutkimuksiinsa sekä keskusteluihin, joita hän on käynyt eri tutkija- sekä viranomaistahojen kanssa luentokäyntejään varten. Kirja ei sisällä lähteitä eikä ole varsinaisesti tieteellinen kirjoitus, vaikka Jantusen tausta onkin sotatieteen parissa. Infosota keskittyy erityisesti Venäjän informaatiovaikuttamiseen ennen ja jälkeen Itä-Ukrainan sodan, ja puhuu paljon myös Suomeen kohdistuvasta informaatiovaikuttamisesta ja hybridisodankäynnin muista muodoista. Kirjasta tekee erityisen henkilökohtaisen myös se, että myös Jantuseen itseensä on kohdistunut voimakasti informaatiovaikuttamista luennoituaan Venäjän nykytoimista ja poliittisesta tilanteesta.

Informaatiovaikuttaminen on nykyaikaiseen sodankäyntiin liittyvä käsite. Informaatiovaikuttamisessa pyritään vaikuttamaan psykologisesti sodan osapuoliin ja informaation sisältöön ja kulkuun, ja lopulta jopa konfliktin lopputulokseen. Informaatiovaikuttaminen kuvaa yleensä yksittäisen osapuolen toimia, jotka voivat olla strategisia, operatiivisia tai taktisia. Informaatiovaikuttaminen on yksi modernin sodankäynnin ei-symmetrinen operaatio, joka on Jantusen mielestä saanut sotatieteilijätkin hämilleen siitä mikä on enää sodan määritelmä. Sodan- ja rauhanajan rajalinjat ovat hämärtyneet.

Venäjän Suomeen kohdistama informaatiovaikuttaminen on ollut mediassa esillä jo jonkin aikaa. Ensimmäisiä selkeitä lokakampanjoita olivat Suomessa asuvien venäläisten henkilöiden huoltajuuskiistat. Venäläismedioissa levitettiin disinformaatiota, kuinka Suomen viranomaiset ovat moraalittomia ja venäläisten henkilöiden oikeuksia tarkoituksellisesti poljetaan. Tämän jälkeen on nähty kuinka Kremli rahoittaa trolliarmeijoita jatkuviin disinformaatiokampanjoihin molemmin puolin rajaa. Trollausta suomalaisilla verkkosivuilla, keskustelufoorumeilla ja blogeissa tehdään kuin mitä tahansa muuta toimistotyötä todisteet kertovat. On myös perustettu suomenkielisiä verkkosivuja, jotka levittävät valeuutisia joilla pyritään vaikuttamaan milloin Suomen Eu-politiikkaan, NATO-kantaan ja maahanmuuttopolitiikkaan. Viimeaikaiset vaalit länsimaissa ovat osoittaneet, kuinka tehokasta psykologinen vaikuttaminen on ja useat maat ovatkin ryhtyneet toimiin valeuutisia ja muita informaatiovaikuttamisen keinoja vastaan.

3. Millaista on Venäjän informaatiovaikuttaminen muualla kuin Suomessa?

4. Millaisia esimerkkejä Jantunen tarjoaa muiden kuin Venäjän informaatiovaikuttamisesta?

5. Henri Lipsanen (2017-k) Miten kansalaisten tulisi suhtautua informaatiovaikuttamiseen?

Jantusen yksi sanoma oli se, että suomalaisten tulee hyväksyä fakta siitä, että informaatiovaikuttamista tapahtuu myös Suomessa. Hyvinkin puolueellisia medioita on perustettu Suomeen Venäjän toimesta ja Pietarissa sanotaan olevan trolliarmeija, joka kohdistaa sopiviin uutisiin merkittävän määrän kommentointia, joka näkyy noin 20% kasvuna normaaliin kommentoinnin määrään nähden. Tämä on saanut medioita joko poistamaan keskustelualueita uutisten perässä tai ainakin vaatimaan niitä rekisteröimisen. Pääosa informaatiovaikuttamisesta tulee juurikin Venäjältä, vaikka venäjämieliset sanovatkin Yhdysvaltojen harrastavan sitä samoissa määrin. Jantusen mukaan totuus on kuitenkin se, että Suomi on osa länttä ja tämän vuoksi Yhdysvaltoja käsittelevä uutisointi on osa meitä, sillä puolueettomaksi Suomea ei voi kutsua. Suomi kuuluu EU:hun ja on mukana NATO:n rauhanajan toiminnassa.

Jantusen mukaan ”informaatiosodankäyntiä voidaan torjua ainoastaan sen rakenteita paljastamalla.” (s.314) Tätä hän painottanee siksi, että Suomessa puolustuspolitiikasta puhuminen on lähes tabu. Informaatiovaikuttamisesta on siis osittain hieman vaikea kertoa asiantuntijoiden ja poliitikoiden taholta kansalaisille, kun asiasta ei oikein kukaan halua puhua sen oikeilla nimillä.

SivuTiedotLaajennettu edit

Vaativuus Jatko
Valmius Valmisteilla
Tyyppi Ydin
Luokitus Uhkat
Mitä Luottamuksellisuus
Miltä Ihmisetön uhka
Missä Organisaatio
Kuka Titu-ammattilainen
Milloin Ennakolta
Miksi Hyvä tapa
Print version |  PDF  | History: r5 | r4 < r3 < r2 < r1 | 
Topic revision: r3 - 13 Feb 2017 - 21:17:14 - HenriLipsanen
 

TUTWiki

Copyright © by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TUTWiki? Send feedback