7. Todetut terveys- ja turvallisuusriskit sekä toimenpide-ehdotukset
7.1 Opinnoista on mahdollista pudota yhteisön sitä huomaamatta
Yliopisto-opiskelijat voivat suorittaa opintojaan varsin itsenäisesti akateemisen vapauden turvin. Vapauden kääntöpuolena on se, että opiskelijan kohdatessa hankalia elämäntilanteita hän voi pudota opinnoista ja pahimmassa tapauksessa syrjäytyä ilman, että kukaan opiskeluyhteisössä sitä huomaa. Yliopistoyhteisöllä ei ole välineitä puuttua tilanteisiin tai välttämättä edes välineitä huomata opiskelijan haitallista päihdekäyttäytymistä, huolestuttavaa käyttäytymistä tai opiskelijaan kohdistuvaa kiusaamista tai syrjintää.
7.1.1. Suositellut toimenpiteet
Työryhmä esittää tutkittavaksi, olisiko
Unifin laatima Opiskelijoiden päihdeohjelma sovellettavissa TTY:llä alkuperäistä tarkoitustaan laajemmin ns. opiskelijoiden
varhaisen välittämisen mallina, jossa olisi aihealueina huomioitu:
- opinnoista putoaminen
- opiskelijoiden päihdekäyttö
- huolestuttava tai huomiota herättävä käyttäytyminen
- kiusaaminen ja syrjintä
Mallin tulisi sisältää jokaisen em. aihealueen kohdalla ao. asiat
- Havaitsemisen tapojen etsiminen (mistä tiedämme?)
- Puuttumisen keinot konkreettisesti (kuka tekee ja mitä?)
- Kulttuuriin vaikuttaminen (sovituista käytännöistä tiedotetaan, järjestetään tapahtumia tms.)
- Jo olemassa olevien ryhmätoimintamallien (esim. Tauolta takaisin) hyödyntäminen ja tarv. uusien kehittäminen
Kaikissa tapauksissa tulee huolehtia, että opiskelijan oikeusturva toteutuu. Ohjelman tarkoituksena on tarjota tukea ja välineitä yhteisölle, ei painostaa eikä pakottaa.
7.1.2 Käytännön toteutus ja aikataulu
Kootaan työryhmä Päihdeohjelman laajemman soveltamisen tutkimiseksi.
Varhaisen välittämisen malliin pyritään kokoamaan yhteen jo olemassa olevat havaitsemisen tavat (opintosuoritusten seuranta, opintoajan rajaus, opintotuen tekemä opintojen edistymisen seuranta sekä opiskelijoiden YTHS-kontaktit) sekä nykyiset puuttumisen keinot. Näiden riittävyyttä tarkastellaan ja pohditaan, onko tarvetta etsiä uusia keinoja.
Mietittävä myös, miten opiskelijoita ja henkilökuntaa voisi tukea vielä tiiviimpään välittämisen ja puuttumisen kulttuuriin.
7.1.3 Seuranta
Asian etenemistä seurataan seuraavassa seurantaryhmän kokouksessa 1/2016.
7.1.4 Vastuuhenkilö
Päihdeohjelman valmistuttua Kirsi Aalto kokoaa työryhmän asian tutkimiseksi.
7.2 Istumisen tuottamat terveysriskit
Yli 6-8 tunnin päivittäinen istuminen on eri tutkimuksissa todettu terveysriskiksi liikuntaharrastuksesta huolimatta. Istumisen on todettu lisäävän napostelua, väsyttävän, hidastavan aineenvaihduntaa, aiheuttavan niska- hartia- ja selkävaivoja ja altistavan sydän- ja verisuonitaudeille sekä kakkostyypin diabetekselle.
7.2.1. Suositellut toimenpiteet
Istumisen säännöllisellä tauottamisella ja lyhyillä liikuntatuokioilla on positiivisia terveysvaikutuksia. Työryhmä toivoo toimijoilta lisäpanostusta monipuolisiin työskentely- ja opiskeluasentoihin tukemiseen, ja esittää toimenpide-ehdotuksinaan seuraavia asioita:
- Tietoisuuden lisääminen. Selvitetään Terveystyöryhmässä Pylly ylös -kampanjan integroimista TTY:lle.
- Ergonomia-asioiden huomioiminen tulevissa tilaratkaisuissa esimerkiksi rakentamalla seisomatiloja ja huomioimalla ergonomia-asiat tulevissa kalustehankinnoissa. Esitetään ongelmanratkaisua arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyöksi. Esitetään toimenpide-ehdotus SYK:n kampusmanagerille.
- Vaikuttaminen opetustapoihin ja toimintakultturiin. Kutsutaan OPE-foorumin edustajia vuoden 2015 Terveystyöryhmän kokoukseen. Pyritään pienryhmätyöskentelyssä löytämään ratkaisua/ ratkaisuja opetustapoihin ja toimintakulttuuriin vaikuttamiseksi. Esim. tauotus? Taukosovelluksen käyttöönottaminen yliopiston tietokoneilla?
7.2.2 Aikataulu
Vuoden 2015 aikana, kts. ed.
7.2.3 Seuranta
Asian etenemistä seurataan seuraavassa seurantaryhmän kokouksessa 1/2016.
7.2.4 Vastuuhenkilö
Tietoisuuden lisääminen: YTHS fysioterapia Hervannan terveystyöryhmää hyödyntäen.
Tilaratkaisut: Markku Leppänen
Opetustavat: Anna Malmberg-Virta (terveystyöryhmätyöskentely); Kirsi Reiman(OPE-foorumin edustuksen kokoaminen)
7.3 Opiskelijat eivät ole tietoisia vaikutusmahdollisuuksistaan turvallisuus- ja ympäristöasioissa
Opiskelijat eivät juurikaan tee turvallisuuteen liittyviä kehitysehdotuksia, kiinteistönhuoltoilmoituksia (vikailmoituksia) tai läheltä piti -ilmoituksia, vaikka niille on luotu sähköiset kanavat henkilökunnan intranettiin. Toimintaohjeita opiskelutapaturman sattuessa ei ole sähköisessä muodossa.
7.3.1. Suositellut toimenpiteet
Työryhmä ehdottaa toimenpiteitä
opiskelijoiden turvallisuustietoisuuden lisäämiseksi
Lisäksi työryhmä ehdottaa parannustoimenpiteitä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksiin koskien opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ("turvallisuus tehdään yhdessä") tehostamalla tiedotusta ja pyrkimällä madaltamaan opiskelijoiden ilmoituskynnystä
-
rakennetaan (jo Tutkassa olemassa olevaa tietoa linkittäen) POP:iin opiskelijoiden turvallisuusportaalia, Tutkan Työsuojelu-osiota mukaillen
-
kirjoitetaan em. sivustolle auki ohjeistus tapaturmatilanteissa toimimiseen
-
pyritään aktivoimaan opiskelijoita linkittämällä em. sivustolle kanavat
-
- kehitysehdotuksille
- kiinteistönhuoltoilmoitukselle
- Lähelti piti-tilanteista -ilmoittamiselle
- tapaturmailmoitukselle
7.3.2 Aikataulu
Ensiapukoulutus tammikuussa 2015
Turvallisuusportaalin rakentaminen vuoden 2015 aikana
Kiltatoimijoiden turvallisuustietoisuuden lisääminen vuoden 2015 aikana.
7.3.3 Seuranta
Asian etenemistä seurataan seuraavassa seurantaryhmän kokouksessa 1/2016.
7.3.4 Vastuuhenkilö
Kiltatoimijoiden turvallisuustietoisuuden lisääminen Eveliina Seppälä/ TTYY. Tarvittaessa apua saatavissa tilapalveluista
Kiltatoimijoiden ensiapukoulutus Anna Malmberg-Virta/ TTYY
Tapaturmaohjeistuksen aukikirjoittaminen: Anna Malmberg-Virta
Turvallisuusportaalin rakentaminen: Markku Leppänen
Turvallisuusjohdannon esittäminen osaksi orientoivia opintoja: Markku Leppänen