You are here: TUTWiki>Tietoturva>Sisällysluettelo?>MiltäTiedoltaPitääSuojautua (revision 1)

Miltä tiedolta pitää suojautua

Yhteiskuntien ja yhteisöjen keskeisiä tehtäviä on suojella jäseniään monenlaisilta haitoilta. Sellaisia voivat olla
  • fyysinen väkivalta (ulkoiset ja sisäiset sodat, rikokset, ...),
  • terveydelliset uhkat (kulkutaudit, myrkylliset elintarvikkeet, ...)
  • taloudelliset uhkat (rahan arvo, halpatuonti, työvoima; tuloerot, ...)
  • henkiset uhat: työrauhalle, työkyvylle, mielenterveydelle, moraalille, kansalaistyytyväisyydelle, puolueuskollisuudelle, vallanpitäjien suosiolle, tutkimusrahoitukselle, ...

Henkiset uhkat voivat olla äärimmäisen monitahoisia ja niillä voi olla vaikutuksia myös taloudellisiin seikkoihin ja sitä kautta väkivaltaan asti. Henkisissä uhkissa on paljolti kysymys tiedosta, eikä pelkästään siinä merkityksessä että "tieto lisää tuskaa". Uhkan konkreettinen sisältö vaihtelee eri yhteiskuntien ja yhteisöjen (esim. uskonnollisten) välillä, ja tietenkin kohderyhmittäin (esim. eri ikäiset lapset).

Yhteisö voi suojata jäseniään haitallisilta tiedoilta asettamalla rajoituksia tiedon

  • levitykselle ja
  • käytölle

eli tavallaan myynnille ja ostolle (sekä hallussapidolle). Osa rajoituksista on laeissa, suurin osa pelkästään kulttuurissa -- kansakuntien tasolta yhteiskuntaluokkien ja uskonnollisten ym. yhteisöjen kautta yrityksiin, sukuihin ja perheisiin asti.

Lakiin perustuvaa sääntely toimii tehokkaimmin, kun se koskee tiedon levitystä, koska se on jossain määrin keskitettyä. Yksityisten tietokoneen käyttäjien väliset vertaisverkot muodostavat tälle kuitenkin vakavan haasteen. Tätäkin paljon vaikeampaa on rajoittaa tietovälineiden tai tietopalveluiden käyttöä. Tässä siirrytään eettisen sääntelyn alueelle, jossa voidaan soveltaa vapaaehtoisuuteen tai yhteisön sisäiseen sääntelyyn perustuva sisällön suodatusta .

Yhdenlaista tiedolta suojautumista on myös spam'in eli roskapostin suodatus . Tavoitteiltaan samankaltaista on seittisisällön suodatukseen kuuluva mainosten karsinta. Näihin liittyvä mutta paljon yleisempi asia on kansalaisen perustaitoihin kuuluva kyky välttää huijatuksi tuleminen. Periaatteessa sen voisi ajatella tapahtuvan suojautumalla huijaavalta tiedolta. Tietoverkon kautta sitä on ollut tarjolla aina vain enemmän ja suojautuminen on epäonnistunut Suomessakin niin monelta, että Kuluttajavirasto avasi keväällä vuonna 2008 monipuolisen "huijaussivuston" .

Tarkastellaan tässä seuraavaksi hieman sitä, millaista tietoa lakikin haluaa karsia.

Laittomasta tiedosta perinteinen esimerkki on pornografia, jossa normisto on aikojen kuluessa lieventynyt. Lapsipornografiakaan ei ensinäkemältä näyttäisi olevan täydellisen yksikäsitteisesti kiellettyä. Tätä koskeva Rikoslain 17. luvun 18§ (2004) puhuu kuvista, joissa "sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti esitetään lasta tai väkivaltaa taikka eläimeen sekaantumista". Pykälä kieltää levityksen, mutta lieventää asiaa viittaamalla edellisen eli 17§:n toiseen momenttiin (eli kappaleeseen). Siinä näytetään sanovan, että kielto ei koske tiedonvälitystä, taidetta eikä tarkastuksen läpäisseitä kuvia.

Pykälän 17 kielto puolestaan koskee väkivaltaa sisältävää kuvatietoa: "Joka pitää kaupan tai vuokrattavana tai levittää taikka siinä tarkoituksessa valmistaa tai tuo maahan elokuvia tai muita liikkuvia kuvia taikka sellaisia sisältäviä tallenteita, joissa esitetään raakaa väkivaltaa, on tuomittava väkivaltakuvauksen levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Väkivaltapykälän toisen momentin lievennys koskee nimenomaan väkivaltaa, sikäli kuin se on tiedonvälitystä tai taidetta. Lievennys koskee kaikkea, siis myös pykälän 18 lapsipornoa, jos se on läpäissyt tarkastuksen. Tarkastusta varten on Valtion elokuvatarkastamo, jota koskee Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta (25.8.2000/775). Se käsittelee lapsia kuitenkin vain katsojina. Tarkastusta ei siis ole määritelty, kun lapset ovat katsottavina, joten hyväksyntäkään ei ole mahdollinen.

Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan 1.7.2002. Sen 4. luvun mukaan teknisenä välittäjänä toimiva palvelun tarjoaja ei joudu vastuuseen, kunhan hän viipymättä poistaa aineiston, jonka hän on saanut tietää sisältävän lasta, väkivaltaa tai eläimeen sekaantumista esittäviä pornografisia kuvia tai kiihottamista kansanryhmää vastaan.

-- JukkaKoskinen?

SivuTiedotLaajennettu edit

Vaativuus Perus
Valmius Valmisteilla
Tyyppi Ydin
Luokitus Uhkat
Mitä Luottamuksellisuus
Miltä Ihmisetön uhka
Missä Organisaatio
Kuka Tite-ammattilainen
Milloin Ennakolta
Miksi Hyvä tapa
Print version |  PDF  | History: r3 < r2 < r1 | 
Topic revision: r1 - 07 Mar 2010 - 16:15:49 - MaijuLehtonen?
 

TUTWiki

Copyright © by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TUTWiki? Send feedback