You are here: TUTWiki>Tietoturva>Sisällysluettelo?>SeittiaineistonLuonteesta

Seittiaineiston luonteesta

Materiaali on kolmitasoinen. On
  • kokonaisuuksia
    • osa-alueita
      • tekstejä tehtävineen. Nämä liittyvät tiettyyn kurssiin. Tehtävät ovat joko
        • yleisiä ilmaisuja siitä millaista oppimistavoitetta teksti edustaa.
        • harjoitustehtäviä (vain Titujatko).
        • esseekysymyksiä tenttiin (vain Titujatko).
        • valintatehtävät tenttiin; joko tyyppiä tosi-epätosi tai sellaisia joissa 4-6 vaihtoehdosta yksi on oikein. Tehtävien oikeat vastaukset näkyvät kun hiiren siirtää vaihtoehtojen päälle.

Tekstit ovat lyhyitä ja keskittyvät yhteen tai muutamaan asiaan. Jotkin asiat jakautuvat useaan tekstiin, mutta tätä ei välttämättä kerrota ko. teksteissä vaan niitä yhdistävässä johdantotekstissä tai pelkästään jaottelun rakenteessa. Teksteissä on kyllä muita viittauksia toisiin teksteihin. Tällöin voi kurssiraja ylittyä.

Tekstien ja niiden sisältämien tehtävien luonne:
  • Kokonaisuus X:n aktivointi tuo johdantotekstin näkyviin. Se voi olla melko lyhyt eikä sillä ole yleensä omaa otsikkoa, mutta siinä voi olla tehtäviä, jotka liittyvät useisiin X:n alaisuudessa esiintyviin teksteihin.
  • Osa-alue Y:n aktivointi toimii vastaavasti, mutta yleensä johdantoteksti on jokin niistä, jotka näkyvät sisällysluettelossa.
  • Muiden tekstien tehtävät koskevat vain kyseistä tekstiä, joskin on tehtäviä, jotka oikeine vastauksineen hieman täydentävät sitä, mitä tekstissä on sanottu. Toisin sanoen, kaikkiin tehtäviin ei löydy aivan suoraa vastausta teksteistä (eikä linkitetyistä sivuista).

Joissakin teksteissä on harjoituksia, joiden tarkoituksena on vain saada lukija itse kehittelemään ajatusta, jota tekstissä tuodaan esille.

Teksteissä on runsaasti viittauksia lisätietoihin, mutta varsinaisia lähdeviittauksia on varsin vähän. Aineisto on monin paikoin niin yleisluonteista perustietoa, ettei tieteelliseen viittauskäytäntöön ole edes yritetty pyrkiä. Alan hyvien oppikirjojen kautta pääsee yleensä tutkimusten jäljille.

Tekstien sisältämät linkit ovat noin 3 tyyppiä, ja niiden luonteesta saa jotain tietoa ilman seuraamistakin:
  • Viittaukset toiseen tekstiin (teksti "sisäinen linkki" ilmestyy hiirellä osoitettaessa, useissa selaimissa)
    • taaksepäin eli samaan tai aiempaan kurssiin kuuluvaan tekstiin, joka on tarpeen esitietona. Nämä linkit sijaitsevat yleensä omassa kentässään. Esitietolinkitys ei tosin ole eikä sen ole edes tarkoitus olla kovin kattava.
    • eteenpäin toisiin teksteihin, jotka voivat kuulua eri kurssiin.
  • viittauksia kirjallisuus- tai linkkiluetteloon, tai suoria linkkejä maailmalle, jos viittaus tapahtuu vain yhdestä paikasta. Linkin suoruus ilmenee lähinnä vain URL-osoitteessa, mutta luetteloon viittaus on yleensä hakasuluissa []. Lihavointi erottelee linkin tärkeyden:
  • tällaisen linkin kohde sisältää kyseisen kurssin tavoitteiden kannalta oleellista tietoa, jota kurssin omassa aineistossa ei välttämättä ole kerrottu. Tällaisissa yhteyksissä esiintyy myös isoilla kirjoitettuna kehotus "LUE".
    • muunlaiset linkit ovat kiinnostuneita varten kirjattuja lisätietoja tai toimivat lähdeviitteenä.

Käsitekartat. Kurssien aiheita on jäsennelty useassa käsitekartassa, jotka on linkitetty teksteihin kuvina. "Peruskartta" on HTML-sivulla, josta on suorat linkit muihin. Kartat voi myös kopioida omaan käyttöön ja jatkokäsittelyyn alkuperäisessä IHMC-työkalulla tehdyssä muodossa.

-- JukkaKoskinen?

SivuTiedotLaajennettu edit

Vaativuus Perus
Valmius Valmis
Tyyppi Ydin
Luokitus Hallinto
Mitä Muu
Miltä Muu
Missä Muu
Kuka Tite-maallikko
Milloin Ennakolta
Miksi Hyvä tapa
Print version |  PDF  | History: r4 < r3 < r2 < r1 | 
Topic revision: r4 - 18 Apr 2010 - 19:24:27 - MaijuLehtonen?
 

TUTWiki

Copyright © by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TUTWiki? Send feedback