You are here: TUTWiki>Tietoturva/Tutkielmat>TyoLuettelo?>2005-1

Antti Kortemaa

Seittisisällön suodatus

Johdanto & yhteenveto

Seittisisällön suodatus on laaja käsite, joten on syytä keskittyä johonkin sen osa-alueeseen. Mainostensuodatus seittisivuilta on mielenkiintoinen aihe, sillä itse kukin on varmasti joskus tuskaillut inflaatiotakin nopeammin lisääntyvien seittimainosten kanssa. Monesti sitä on tullutkin toivottua, jospa jotenkin voisi tehdä selailusta edes aavistuksen siedettävämpää, mutta oikeat keinot ovat olleet kadoksissa. WWW-suodatuksen ideana on esto-ohjelman avulla estää haluttujen sivujen avautuminen webselaimessa. Esto-ohjelma voi sisältää listan kielletyistä sivuista tai se voi tunnistaa kielletyn sivun ennalta määriteltyjen avainsanojen perusteella. Kouluissa esto-ohjelmilla on haluttu kieltää oppilailta pääsy esimerkiksi aikuisviihde ja väkivaltasivuille.

Onneksi ongelmaan on ratkaisunsa, jota tarjoavat erilaiset asiaan enemmän tai vähemmän erikoistuneet kotikäyttäjien suodatusohjelmat. Tarjonta on kuitenkin sen verran laaja sillä rintamalla, että moniosainen tietosanakirjakin kalpenisi suodattimien täydellisen esittelyn rinnalla. Olinkin siis pakotettu rajamaan kiinnostukseni kolmeen varsin mainioon tuotokseen: [Symantec Norton AntiSpam (NIS) | nis-1], [Ad Muncher | muncher-1] ja Mozilla Firefoxin [Adblock | block-1]-laajennus. Onneksi kolmikossa on tarjontaa jokaiseen makuun, joten vaativallekin kotikäyttäjälle löytynee se oma suosikki. Jokaisen kohdalla tehokkuutta ja hieman ominaisuusskaalaakin tutkittuani voinkin sanoa, ettei kannata suotta hävetä, valitsipa sitten minkä tahansa kolmikosta. Koko kolmikko hoitaa tehtävänsä vähintään kelvollisesti.

Mainostensuodatus ei jää pelkkiin ohjelmiin, vaan itse ilmiöön liittyy monia näkemyksiä ja näkökulmia, jotka antavat lisää syvyyttä aiheeseen. Luonnollisesti tietoturvallisuuden näkökulma nousee päällimmäisenä esiin, mutta eipä moraalistakin puolta kannata unohtaa. Vaikka näitä kahta katsantokantaa ei päästäkään syväluotaamaan ohjelmien ollessa työn keskipisteenä, pitänee huomattaa, että mainostensuodatus menee lähinnä tietoturvallisuuden reuna-alueille tutumpien karikkojen sijaan. Toisten tekemien seittisivujen eheyden murskaaminen mainoksia pois kalastellessa on toisaalta moraalisesti arveluttavaa, kun kuitenkin jonkun elanto ja perheen hyvinvointi on kiinni mainosten tuomista tuloista.

Ohjelmistot

Seuraavassa on esitetty muutamia kokeilun alla olleilla ohjelmilla saatuja suodatustuloksia. Kuvankaappausten sisältö saattaa vaihdella, sillä ne otettiin eri aikoina. Selaimena on käytetty Operaa - paitsi Adblockin kohdalla, joka vaati selainriippuvuutensa vuoksi Mozilla Firefoxin.

Tuloksia silmämääräisesti vertailtaessa kannattaa kiinnittää huomiota Sonera Plazan ja Helsingin Sanomien seittisivujen yläreunassa ja oikeassa laidassa oleviin mainoksiin suodattamattomissa kuvissa. Tämän jälkeen voi sitten vilkaista, miltä sama sivu näytti eri mainostensuodattimien jäljiltä.

Ilman suodatusta

http://www.soneraplaza.fi

normaali_soneraplaza.png

http://www.helsinginsanomat.fi

normaali_helsinginsanomat.png

Suodatustuloksia

Symantec Norton AntiSpam (NIS)

http://www.soneraplaza.fi

antispam_soneraplaza.png

Helsingin Sanomat | http://www.helsinginsanomat.fi

antispam_helsinginsanomat.png

Ad Muncher

http://www.soneraplaza.fi

admuncher_soneraplaza.png

http://www.helsinginsanomat.fi

admuncher_helsinginsanomat.png

Mozilla Firefox Adblock

http://www.soneraplaza.fi

adblock_soneraplaza.png

http://www.helsinginsanomat.fi

adblock_helsinginsanomat.png

Symantec Norton AntiSpam (NIS)

Suositun täyden palvelun tietoturvaohjelmiston mm. mainostenpoistoon keskittyvä osanen.

Norton AntiSpam (jatkossa AntiSpam) on osa Norton Internet Security 2005 -ohjelmistopakettia, joka sisältää myös mm. virustorjunnan ja palomuurin. AntiSpam on toki saatavissa myös erikseen ja linkki kokeiluversion lataamiseksi löytyy sivun alareunasta. Kaupallisena tuotteena AntiSpam on ulkonäöltään viimeistellyn oloinen ja Symantecin pitkä kokemus näkyy heti. Peruskäyttöliittymä on selkeä ja kaikki monimutkaisemmat toiminnot on kätketty asetusten syövereihin (Kuva 1). Todellinen kuluttajatuote siis vasta-alkajillekin.

aspam_paaikkuna.png

Kuva 1. AntiSpamin pääikkuna (ilman roskapostisuodatusta).

Ohjelman käyttö on miellyttävää, joskin ohjelman selvä Internet Explorerin suosiminen häiritsee. IE:hen se osaa lisätä kätevän työkalurivin, jonka kautta mm. aukiolevan sivun suodatusasetusten muuttaminen on helppoa. Muiden selaimien käyttäjät joutuvat tyytymään erilliseen asetusikkunaan. Suodatuksen lisäasetukset antavat onneksi monipuoliset mahdollisuudet säätää suodatustulosta, mikäli aikaa ja viitseliäisyyttä riittää (Kuva 2). Ensijaisesti ohjelma seuraa oletusehtoja, jotka sisältävät pitkän listan erilaisia suodatusehtoja. Tarvittaessa ehtoja voi kuitenkin täydentää domain-kohtaisesti, jolloin yksittäiseltä sivulta voidaan suodattaa enemmänkin kuin oletusehdot määräävät. Toisaalta voidaan ohittaa oletusehtoja jättämällä jotain suodattamatta. Virallisesti siis AntiSpam noudattaa suodattaessaan pelkkää URI-tunnisteisiin perustuvaa tunnistusta. Merkkejä esim. kuvien kokojen käyttämisestä mainosten tunnistuksen apuna ei näy - ainakaan julkisesti.

aspam_lisaasetukset_o.png

Kuva 2. AntiSpamin lisäasetukset.

Miten ohjelma sitten hoitaa tehtävänsä? Ohjelma poistaa sivujen lähdekoodista kaikki viitteet suodatettavaan materiaaliin ennen sivun antamista selaimen renderöitäväksi. Tällä tavalla vältetään kokonaan mainoskuvien yms. turha lataaminen ja kaistan hukkakäyttö. AntiSpam myös hoitaa varsinaisen suodatuksen mallikkaasti: 99% mainokset tosiaan näyttäisivät suodattuvan jälkiä jättämättä. Ainoastaan Flash-animaatioiden suodattaminen tuottaa ongelmia, sillä osassa tapauksista ne kyllä katoavat näkyvistä, mutta niiden varaama tilaa jää jäljelle jättäen sivuilla tyhjiä aukkoja.

Ad Muncher

Erillinen ja monipuolinen mainossuodatin.

Ad Muncher on kolmesta esitellystä mainostentorjujasta se tuntemattomin, vaikka ominaisuuksiensa puolesta sen ei tarvitse tässä seurassa yhtään hävetäkään. Omassa käytössänikin se on usein osoittanut olevansa ohjelma, joka pitää, minkä lupaa. Ad Muncher ei kuitenkaan ole ilmainen, vaan kokeilujakson jälkeen sen rekisteröinnistä joutuu pulittamaan vajaat 25 dollaria. Ulkonäöltään ohjelma ei ole yhtä houkutteleva kuin esimerkiksi [AntiSpam | nis-1], sillä ohjelman käyttöliittymä (Kuva 1) on hieman sekava ja se sisältää enemmän kuin riittävästi erilaisia asetuksia säädettäväksi. Edistynyt tietokoneenkäyttäjä saattaisi kuitenkin ohjelman tarjoamaan vapauteen ihastua.

muncher_paaikkuna.png

Kuva 1. Ad Muncherin pääikkuna.

Käytettävyydeltään ohjelma on kuitenkin kelvollinen, kun sen käyttölogiikkaan pääsee sisään. Ohjelma toimii saumattomasti kaikkien asennettujen selaimien kanssa, joskaan sitä ei voi käyttää suoraan minkään selaimen kautta. Onneksi suodatusasetuksia pääsee muokkaamaan erittäin hyvin. Ad Muncher tarjoaa kattavan valmiin suodattimen, jonka lisäksi voi luoda vapaasti myös omia lisäehtoja, jotka voi kohdistaa vaikka vain seittisivujen lomakkeisiin. Ohjelma pitää myös logia erilaisista seittisivuilla olleista elementeistä (Kuva 1). Pelkän seittisisällön suodatuksen lisäksi Ad Muncher tarjoaa myös muutamia ekstratoimintoja, kuten pelkistetyn anonymisointivälityspalvelimiin perustuvan IP-sekoittajan (IP scambler) (Kuva 2).

muncher_ip_scramble.png

Kuva 2. Ad Muncherin tarjoaa lisäksi mm. IP-sekoittajan

Päätehtävänsä Ad Muncher hoitaa kelvollisesti muutamaa pikkupuutetta lukuun ottamatta. Suuri osa mainoksista suodattuu pois kokonaan, mutta valitettavasti monet jättävät jälkeensä itsensä kokoisen valkoisen laatikon. Erityisesti Flash-mainokset aiheuttavat tätä. Hieman ristiriitainen ominaisuus ohjelmassa on mahdollisuus jättää suodatetun mainoksen kohdalle mainoksen poistamisesta kertova teksti. Lisäksi Ad Muncherilla on tapana tehdä käsittelynsä jälkeen seittisivujen lähdekoodista turhan sekavaa lisäämällä sivun alkuun kymmeniä suodatuksen toteuttavia JavaScript-funktioita. Kokonaisuutena Ad Muncher tarjoaa kuitenkin niin paljon säätövaraa ja monipuolisia käyttömahdollisuuksia, että monet puutteet voi antaa anteeksi, joten ohjelma puolustaa hyvin paikkaansa kahta muuta vastaan.

Mozilla Firefox Adblock

Haastajaselaimen mainostensuodatukseen keskittyvä laajennus.

Mozilla Firefox (jatkossa Firefox) on Operan ohella lisännyt osuuttaan selainmarkkinoilla. Luonnostaan Firefoxissa ei ole mainostensuodatusta mukana, mutta selain tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet laajentaa toiminnallisuuttaan erilaisten kolmansien osapuolien tekemien laajennusten (extension) avulla. Yksi tällainen laajennus on Adblock, joka suunniteltu nimenomaan auttamaan ei-toivotun seittisisällön suodatuksessa. Etuna edelliseen kaksikkoon Adblockilla on sen hinta - tasan nolla euroa. Tämä tosin näkyy itse sekä käyttöliittymässä että ominaisuusvalikoimassa, jotka ovat molemmat AntiSpamia ja Ad Muncheria pelkistetympiä (Kuva 1). Toisaalta tällöin kaikki toiminnallisuus on kerralla näkyvillä, jolloin hyvän kokonaiskuvan saa nopeasti.

block_preferences.png

Kuva 1. Adblockin käyttöliittymä.

Adblockin sinällään on helppoa ja kätevää, sillä se integroituu saumattomasti Firefoxiin. Suodatusasetusten muuttaminen on helppoa: ohjelmalle kerrotaan, mikä URI halutaan suodattaa pois - ja homma on selvä. Ohjelma osaa myös listata kaikki aukiolevan sivun suodatettavissa olevat elementit, jolloin niiden lisäämisen poistettaviksi on vielä helpompaa.

Ohjelman käyttöä haittaa kuitenkin muutama merkittävä seikka: Ensinnäkään se ei tarjoa mitään valmista listaa, vaan käyttäjän on itse luotava sellainen. Onneksi netissä on jaossa valmiitakin listoja, joilla ainakin perusasiat saa kuntoon tuomalla ne ohjelmaan (Kuva 2). Toisekseen Adblock ei tarjoa AntiSpamin tapaisia oletusasetuksia, joita voisi tarkentaa lisäehdoilla. Nyt ei ole mitään helppoa tapaa esimerkiksi karsia jotain kaikilta muilta sivuilta paitsi yhdeltä.

block_import_filters.png

Kuva 2. Valmiin suodattimen voi tuoda Adblockiin.

Adblock hoitaa tehtävänsä onneksi hyvin, jos vain asetukset saadaan kohdalleen. Suodatuksen saa siis juuri sellaiseksi kuin haluaa, mutta hienosäädön puutteiden vuoksi se ei kuitenkaan yllä samalle tasolle kaupallisten tuotteiden kanssa. Kaistaa se kuitenkin säästää, sillä myös se jättää kokonaan lataamatta poistetut kohteet. Mukava lisä on mahdollisuus valita, poistetaanko mainokset kokonaan vai piilotetaanko ne vain, jolloin niiden paikat näkyvät tyhjinä alueina.

Tietoturvallisuuden näkökulma

Tietoturvallisuuden kolmea perinteistä ulottuvuutta (luottamuksellisuus, eheys, saatavuus) eivät mainostensuodatukseen liity yhtä kiinteästi kuin moneen muuhun ilmiöön. Tietoturvallisuuden reuna-alueilta löytyykin paljon paremmin vastauksia kysymyksiin, joita herää mainoksia seittisivuilta suodatettaessa.

Ensimmäisenä reuna-alueilla tulee vastaan ihmisen suojaaminen tiedolta, joka antaa aiheeseen mainion näkökulman. Perinteisessä tietoturvallisuuden osa-aluejaossa liikutaan nyt henkilöturvallisuuden tontilla. Oltiinpa missä tahansa, käyttäjä suojaa nyt aktiivisesti itseään mainoksilta, jotka nekin ovat toki tietoa siinä missä roskapostikin. Nyt ei tosin suodatuta tiedolta suoraan minkään turvallisuusuhan takia, vaan kohteena lienee enemmin selailun tekeminen mielyttävämmäksi - ja siten mukavuuskysymys. Asiaa tarpeeksi monimutkaisesti miettien voisi väittää sittenkin pääsevänsä kiinni siihen perinteiseen kolmikkoon tietoturvallisuuden ulottuvuuksia, sillä ajateltaessa asiaa jäljellä jäävän tiedon kannalta, kyse voisi sittenkin olla saatavuudesta. Tarpeeton ja saatavuutta haittavaa tieto (eli mainokset) lakaistaan maton alle, jotta siihen tarpeellisempaan informaatioon päästäisiin helpommin käsiksi.

Saatavuus saatiin sittenkin kaivettua mukaan peliin, joten samalla voinee sittenkin ottaa eheydenkin mukaan kuvaan. Tosin mainostensuodatus ei kyllä taida kovinkaan hyvin suojata seittisivujen eheyttä, vaan sen sijaan suorastaan hyökätään eheyden kimppuun tuhoten se. Mites tässä nyt näin kävi? Kyse on siitä, että mikä tahansa ohjelmakolmikon tuotoksista suodattaessaan mainokset pois alkuperäiseltä seittisivulta, tulee siinä samalla toki muokanneeksi lähdettään. Eihän eheyttä toki tarvitse pitää itseisarvona, jota pitäisi suojella kaikissa tilanteissa loppuun asti, mutta kannattaa miettiä, mitä ollaan tekemässä. Nythän tehdään jonkun tuikituntemattoman tahon tiedoille jotain sellaista, miltä tähän asti on aina yritetty omia tietoja suojella mahdollisuuksien mukaan.

Moraalinen näkökulma

Tietoturvallisuuden katsantokantaa pohdittaessa nousi esiin mainostensuodatuksen suorastaan turmiollinen ja tuhoava vaikutus eheyteen. Ollaanko nyt sittenkin tekemisissä tietoturvallisuuden vihollisen kanssa? Sorrutaanko kaksinaismoraaliin? Onko oikein muokata toisen omaa luvatta?

Etiikka on aina ollut ihmisille vaikea alue tieteenalasta riippumatta antiikin ajoista lähtien. On vaikeaa löytää kaikkia tyydyttäviä vastauksia moraalisiin kysymyksiin, joita suuret filosofit - ja nykyään tietoturva-asiantuntijatkin - ovat esittäneet. Enpä minäkään ala siksi nyt seurata Platonin tai Aristoteleen jalanjälkiä. Oli miten oli, seittisivun tekijällä on lain rajoissa täysi oikeus laittaa omaan tuotokseensa sellaista sisältöä kuin haluaa. Mainokset päätyvät silloin osaksi kokonaisuutta - ja usein tärkeäksi tulonlähteeksikin siinä sivussa. Toisaalta sisällöntuottajien kannattaisi nöyrästi pohtia, mitä käyttäjät oikeasti haluavat nähdä ja mitä eivät. Toisaalta voisihan tulonmenetysten paikkaamiseksi käytöstä periä maksua, mutta silloin käyttäjämäärät kärsisivät. Mainostajat etsivät apua yhä vaikeammin torjuttavista mainostekniikoista, mikä ärsyttää taas käyttäjiä. Kehityksen alullepanijat olivat kuitenkin käyttäjiä suodattimineen. Ketä siis syyttää? Liian paljon vaikeita kysymyksiä ja liian vähän hyviä vastauksia...

Hyödyt ja haasteet kasvatuksen näkökulmasta

Internet sisältää lukemattomia sivustoja, jotka eivät ole lapsille ja nuorille soveltuvia. Yleisimpänä esimerkkinä ovat aikuisviihdesivut, mutta yhtä lailla myös huumeita, väkivaltaa ja uhkapelejä käsittelevät sivut eivät kuulu lasten maailmaan. Joissain tapauksissa myös webyhteisöt (esimerkiksi chatit, keskustelupalstat ja yhteisölliset kuvagalleriat) sekä verkkokaupat on haluttu estää lasten saatavilta. WWW-suodatin on kätevä apuväline edellä kuvatun kaltaisten sivustojen estämiseen. Vanhemman tai opettajan ei tarvitse jatkuvasti valvoa lasten netin käyttöä, koska suodatin auttaa valvonnassa.

Suodatinohjelmien puoltajat usein nostavat esiin kysymyksen siitä, mitä haittaa voi olla, jos asiattomat sivut estetään? Usein argumentoidaankin, että jos sivua ei oppimisen kannalta tarvita ja se sisältää haitallista materiaalia, voidaan kyseinen sivu poistaa automaattisesti suodattimen avulla lasten saatavilta. Huolimatta edellä mainituista suodatusta puoltavista asioista useat tahot, jopa vanhemmat, pitävät suodatuksen haittoja suurempana kuin hyötyjä. WWW-suodatuksen vastustajat ovat huolissaan mediakasvatuksen unohtamisesta, jos suodatin automaattisesti estää asiattomat sivut. Miten lapsi tässä tapauksessa osaa toimia, kun hän muualla käyttää konetta jossa automaattista suodatusta ei ole?

Mediakasvatuksen lisäksi suodattimien tekniset ongelmat ovat eräs vasta-argumentti WWW-suodatukselle. Teknisiksi ongelmiksi suodattimissa on ilmennyt esimerkiksi se, että suodatin estää sivuja mitä sen ei pitäisi estää. Osa haitallisista voi myös jäädä suodattimen listan tai avainsanojen ulkopuolelle, koska uusia sivuja syntyy jatkuvasti. Kolmas tekninen ongelma on se, että lapset ja nuoret ovat nykyään erittäin taitavia tietoteknisissä asioissa ja useat onnistuvatkin kiertämään koko suodattimen. "Kielletty hedelmä" voi toimia jopa houkuttimena oppilaille kokeilla eri konsteja suodatinten kiertoon.

Mediakasvatuksen laiminlyönnin ja teknisten ongelmien lisäksi ehkä kaikkein keskeisin haaste suodatinohjelmien kannalta on kysymys siitä, kuka määrittelee mitä estetään ja mitä sallitaan? Kyseessä on varsin subjektiivinen asia ja voidaankin perustellusti kysyä, onko palveluntarjoaja oikea taho päättämään millä sivuilla oppilaat voivat vierailla ja millä eivät? Osa sivustoista on varmasti kaikkien tahojen mielestä haitallisia lapsille, mutta Internetissä on myös paljon sivuja, jotka menevät niin sanotusti harmaalle alueelle. Näiden sivujen estämisestä tai sallimisesta eri tahoilla on eri näkemykset. Kenen näkemys sitten on oikea vai onko kenenkään?

Lähteet

Käsiteltävien ohjelmien viralliset sivut:

Ohjelmien lataussivut:

Print version |  PDF  | History: r3 < r2 < r1 | 
Topic revision: r3 - 16 Nov 2009 - 10:52:15 - JenniOEhman?
 

TUTWiki

Copyright © by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TUTWiki? Send feedback