You are here: TUTWiki>Tietoturva/Tutkielmat>TyoLuettelo?>2005-31

Ville Reijonen:

Kotikäyttäjien tietoturvaongelmat

Johdanto

”Tietokone ei ole enää mikään kummajainen, vaan kodinkone siinä missä mikroaaltouuni, videot tai muut arkiaskareita helpottavat elektroniset vimpaimetkin.” mainostaa K-ryhmä plussa. Tietoturvan kehitystä yrityksissä tarkastellaan monissa yhteyksissä. Haluavalle löytyy asiantuntijapalveluita, konsultointia ja teoriaa tietoturvallisuuden kehityksestä. Yritysten ylläpidon tasoista asiantuntemusta kuitenkin löytyy harvasta kodista. Jos tietoteknistä osaamista ei ole, voidaanko sitten odottaa enempää kuin sitä, että tietokonetta käsitellään kuin kodinkonetta - pölypussi vaihdetaan kun se on täynnä - kone korjataan kun se menee rikki. Vastaavasti kiertävällä pölynimurikauppiaalla on sentään kasvot ja kansanperinne tuntee lipeväkieliset kulkukauppiaat - tietotekniikkaa hyödyntäviä huijauksia ei osata edes odottaa eikä vaaroja tunneta.

Pertti Peruskäyttäjälle tärkeintä on se, että koneella pystyy tekemään jotain, lähettämään sähköpostia ja maksamaan nettipankissa erääntyvät laskut. Harva tietää miten tietokone toimii ja miten ohjelmistot toimivat, eikä tähän ole niin kiinnostustakaan. Kaatuilua ja hitautta voidaan luulla normaaliksi toiminnaksi, varsinkin jos muutosnopeus on hidas. Tyypillinen ratkaisu ongelmiin on naapurin teinin tai sukulaispojan palkkaus asentamaan Windows uudelleen. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti korjaa suurinta ongelmien aiheuttajaa - käyttäjän puutteellista osaamista.

Hyvä osoitus kotioloissa olevasta tietoteknisestä kaaoksesta on työkannettavien kodeista yritysverkkoihin tuomat tuliaiset. Työpaikoilla ylläpitovastuu on osoitettu osaavalle taholle. Kotona järjestelmiä ei ole yrityksen ylläpito päivittämässä ja suojaamassa eikä kotiväki itse sitä osaa tehdä. Voidaan huomata, että reaktiivinen toiminta värittää kodin tietotekniikkaan liittyviä ongelmia. Ennakoivalle toiminnalle ei ole ollut ennen tarvetta minkään muun laitteen kohdalla joten nyt uusien tietokoneiden kanssa sellaisen tarvetta ei edes osata ajatella.

Kuten monesti, kotien ongelmien taustalla on kasa tietämättömyyttä ja päälle annos laiskuutta. Vaikka olemassaolevat ongelmat tiedostettaisiinkin, koetaan ratkaisun etsintä liian raskaana ja aikaavievänä työnä. Vahingon todennäköisyyttä pidetään mitättömänä ja vahinkoja olemattomina. Suurin taustalla piilevä tekijä on koteihin ulottuvan koulutuksen puute, jolle kuitenkin löytyy onneksi jo hieman kysyntää itviikko1. Toivoa tilanteen parantumiseen on. Seuraavissa kohdissa käydään läpi yleisimpiä ongelma-alueita sekä pyritään luomaan yleiskuva ongelmakentän laajuudesta.

Kutsumattomat vieraat

Tartunta-alttius ja virukset

Päivittämättömät ohjelmistot ja tunnetut tietoturva-aukot tarjoavat tartunnoille alttiin alustan. Ongelmia tuottavat etenkin vanhat tietokoneet, joiden mukana ei tullut virustorjuntaohjelmistoa tai palomuuria ja joiden käyttöjärjestelmää ole päivitetty hetkeen, jos ollenkaan denverpost. Vanhoja koneita on paljon ja tutkimusten mukaan jopa puolet Internettiin kytketyistä koneista on haavoittuvaisia tietokone1. Tutkimuksen mukaan vuonna 2005 Suomessa yli 30% nettimikroista oli ilman virustorjuntaohjelmaa, virustorjunta oli käytössä 99%:lla yrityksistä tilastokeskus. Maailmalla tilanne on vielä huonompi. Virustorjunta puuttui vuonna 2005 56%:lta yhdysvaltalaisista nettimikroista news. Vanha verkoton tietokone on yksinään kohtalaisen suojassa ja eristyksissä pahimmilta epidemioilta, mutta verkkoon kytkettynä tälläinen tietokone on kaikista todennäköisin tartuntakohde.

Tilanne on ainakin Suomessa parantunut vuoteen 2009 mennessä, koska ilmaisia virustorjuntaohjelmia on nykyään saatavilla. "Tietoturvaohjelmia valmistavan tšekkiläisen Alwil Softwaren ilmaisella avast! Home Edition -virustorjuntaohjelmalla on Suomessa lähes 510 000 rekisteröitynyttä käyttäjää." kertoo DigiToday. Uutisessa tiedotetaan, että viestintäviraston tutkimuksen mukaan vuoden 2008 kesäkuun loppuun mennessä Suomessa oli melkein 2 miljoonaa laajakaistaliittymää, joten joka neljännellä oli avast! käytössä tai ainakin oli rekisteröitynyt käyttäjäksi. Avast!:sta on suomen kielen lisäksi myös tarjolla 32 muuta kieltä, joten käyttäjiä löytyy 75 miljoonaa ympäri maailman. Avast! tarjoaa kaikki samat toiminnot kuin kaupallisetkin virustorjuntaohjelmistot.

Oikeastaan on väärin puhua pelkästään viruksista, sillä suurimman uhan muodostavat itsestäänleviävät madot. Normaalit virukset ja troijalaiset tarvitsevat käyttäjän myötävaikutusta aktivoituakseen ensimmäisen kerran nweaver. Toimiva palomuuri voi estää valtaosan Internetin kautta leviävistä madoista, mutta virusten pysäyttämiseksi tarvitaan toimiva virustutka. Mahdollinen käyttäjän toiminnan seurauksena käynnistynyt virus on jo palomuurin sisäpuolella. Suurimpia ongelmia ovat tähän mennessä aiheuttaneet virus/mato-hybridit, jotka esimerkiksi leviävät sekä sähköpostin välityksellä viruksena, että hyökäten lähiverkossa olevien koneiden kimppuun paikkaamattomia tietoturva-aukkoja hyväksikäyttäen. Päivittämätön virustutka on miltein hyödytön, sillä kuten oikeat tautiepidemiat myös verkotetuilla tietokoneilla pöpöt leviävät nopeasti jos uudelle pöpölle ei ole immuniteettiä.

Haittaohjelmat ja niiden tekoset

Haittaohjelmiksi luokitellaan ilman käyttäjän suostumusta asentuneet ohjelmat - ”Malware”. Terminologian sekamelskaan hieman sotkeutuen voidaan sanoa, että vakoiluohjelmistot alkuperäisessä merkityksessä vakoilevat käyttäjän toimia, laajentuneessa merkityksessä ”spyware” on piilossa kuten vakooja, käyttäen mahdollisesti tietokoneen resursseja kolmannen osapuolen hyväksi. Haittaohjelmista puhuttaessa usein tarkoitetaan vain pelkästään vakoiluohjelmia. Ei pidä unohtaa sitä, että myös madot, virukset ja trojalaiset ovat haittaohjelmia.

Pääosin vakoiluohjelmistot ovat haitattomia verrattuna viruksiin, koska ne harvoin tuhoavat käyttäjän tietoja. Vakoiluohjelmia on monta lajia, joista yksi yleinen lajike on tietokoneelle mainoksia tuputtava webbisurffailua seuraava ohjelmisto. Vakoiluohjelma voi olla toisen ohjelman mukana tullut tai madon tai viruksen lailla levinnyt ohjelmisto. Se voi olla myös tarkoituksella henkilökohtaisen tiedon varastamiseen asennettu ohjelma vic. Moni ajattelee, ettei mikään kotikoneella käsiteltävä tieto ole niin tärkeää, että sitä pitäisi suojella. Tiedostossa säilytetyt luottokorttinumerot, salasanat ja sosiaaliturvatunnukset ovat helppoa saalista. Muilla pienillä tiedonhippusilla voi olla aivan toisenlainen arvo kolmannelle osapuolelle kuin itse osaisi edes ajatella.

Osa haittaohjelmista asentuu koneelle osana kolmatta ohjelmistoa. Kyseenalaisempien vakoiluohjelmien ja pahimpien haittaohjelmien asentumiseen riittää päivittämättömällä selaimella surffailu. Surffailun ei tarvitse edes kohdistua hämäräperäisille sivustoille. Yleisille webbisivustoille tulevista sivupyynnöistä 90% tehdään IE:llä, kun taas pienillä asiantuntijasivustoilla IE:n osuus on alle 40% kottke (2005).

Nykyään suosiota ovat saaneet myös muut selaimet, kuten: Firefox, Apple Safari ja Google-hakukoneyhtiön oma selain Chrome. Firefoxia on tietokone.fi:n artikkelin mukaan ladattu jo miljardi kertaa (1 000 000 000). Luku ei tosin kerro koko todellisuutta, sillä siinä ovat mukana myös vanhojen käyttäjien päivitykset. Firefoxin osuus oli hieman laskussa; heinäkuussa 2009 se oli 22,5 prosenttia. Firefoxilla onkin siis maailmanlaajuisesti n. 300 miljoonaa käyttäjää. Microsoftin Internet Explorerin 67,7 prosentin osuus selainkäytöstä on silti edelleen suurin. Tietoteknisesti osaamaton netin käyttäjä käyttää mahdollisesti päivittämätöntä vanhan Windowsin mukana tullutta Internet Exploreria (IE). Mikäli käyttäjällä on uudempi Windows (XP,Vista tai Widows 7) sen omat automaattiset päivitykset päivittävät myös IE:n tuoreimpaan versioon eli IE 8:aan. Ei niinkään yllättäen juuri IE:n reikiä hyödyntävien vakoiluohjelmia asentavien webbisivustojen määrät ovat huimassa kasvussa. Myös muista selaimista on löytynyt tietoturva-aukkoja, joten niitäkin on käyttäjän syytä päivittää aina kun tulee uusin versio. Vakoiluohjelmien taustalla on miltein aina taloudelliset interessit. Todennäköisimmin ohjelmia tekevät yritykset joiden pyrkimyksenä on saada osa profiloinnin ja kohdistetun mainonnan suuresta rahakakusta siteadvisor.

Profiloinnin ja mainostamisen ohella tietokoneella pesiytynyt haittaohjelma voi esimerkiksi olla osa roskapostittajan postinlähetysverkostoa, toimia piraattiohjelmien välityspisteenä tai olla osa palvelunestohyökkäyksen kyselytulvaa aiheuttavaa orjakone-verkostoa. Kaikissa näistä tapauksista käyttäjän kone on orjuutettu lupaa kysymättä ja käyttäjän sitä huomaamatta kolmannen osapuolen käyttöön, todennäköisesti hyvinkin kyseenalaisiin tarkoituksiin bbc1. Eniten ongelmia haittaohjelmat aiheuttavat kuluttamalla tietokoneen muistia, prosessoritehoa ja käyttäjän aikaa esimerkiksi ruudulle ilmestyvien mainosten siivoukseen. Niissä koneissa, joissa on haittaohjelmia, niitä on yleensä hyvinkin monta. Erään 1,5 miljoonaa konetta sisältäneen auditoinnin mukaan kotitietokoneelta löytyi keskimäärin 28 haittaohjelmaa bbc2. Tälläinen ei-toivottu ohjelmistopaketti aiheuttaa varmasti harmaita hiuksia kohteelleen jopa sille tasolle asti, että internetin käytöstä luovutaan kokonaan latimes.

Muut kutsumattomat vieraat

Kutsumattomia vieraita voi olla myös muualla kuin tietokoneella. Huimasti yleistyneet heikosti suojatut langattomat verkot mahdollistavat internetin käytön toisen laskuun itviikko2. Asiasta on jo ennakkotapaus:Turun Hovioikeudessa on tuomittu toisen käyttäjän avoimen wlan:in käyttö laittomaksi Helsingin Sanomat. Eli tietokoneen, jossa on WLAN yhteys, käyttäjältä edellytetään lain mukaan osaamista estää kotikoneen oletuksena automaattisesti oleva liittyminen avoimeen suojaamattomaan WLAN:iin. Muussa tapauksessa käyttäjä rikkoo lakia! Lisäksi ensimmäinen, yleisin ja yksinkertaisin langattomien verkkojen salaus, WEP, voidaan murtaa hetkessä normaalilla kotitietokoneella hackaday. Verkkokapasiteetin kulutuksen ohella ulkopuolinen käyttäjä voi päästä kohteensa sisäverkkoon tai vaikkapa kodin tietokoneen tiedostoihin käsiksi itviikko3. Varastetulla tiedonsiirtokaistalla voidaan myös suorittaa muuta laitonta toimintaa kuten esimerkiksi tekijänoikeuksien alaisen materiaalin levitystä tai tietojärjestelmiin murtautumista verkon välityksellä itviikko4. Suurin riski onkin se, että mahdollisista laittomuuksista syytetään huonosti salatun langattoman verkon omistajaa.

Hyväuskoista höynäytetään

Huijaukset

Vuonna 2005 Marraskuussa ”phishing”, eli vapaasti suomennettuna kalastelu, saapui Suomeen kun isolle joukolle suomalaisia lähetettiin sähköposteja joissa yritettiin huijata ihmisiä kirjoittamaan Nordean verkkopankin tunnuksia ja kertakäyttösalasanoja kalastelijoiden Nordea-valesivulle itviikko5. Kalastelun tarkoituksena on huijata kohde uskomaan lähettäjän valheelliseen identiteettiin ja saada näin kohde paljastamaan luottamuksellisia tietoja, identiteettiin liittyviä tietoja, pankkitunnuksia ja salasanoja (jne.). Maailmalla kalastelua,tätä sosiaalisen manipuloinnin alalajia, on ollut jo monissa yhteyksissa tarjolla pitkään. Huijauksien määrä on kasvanut 50%:lla vuoden 2005 aikana. Joulukuussa 2005 tunnettuja kalastelusivustoja oli noin 2600 kappaletta tietokone1.

Tietojen kalastelussa on vaihdettu tekniikkaa muutaman viime vuoden aikana, ennen rikolliset loivat omia sivuja, jotka näyttivät mahdollisimman virallisilta. Nykyään yhä useammin hyökkäys tulee oikean yrityksen luotetusta, mutta rikollisten murtamasta, verkkopalvelusta. "Huijaussivustoja pidetään piilossa jossain aivan asiallisen palvelimen nurkalla, eivätkä palvelimen ylläpitäjät välttämättä huomaa mitään." kertoo F-secure tietokone.fi:n uutisessa keväällä 2008 tietokone4. Huijaussivustoa ei saada niin nopeasti alas kuin tekaistua osoitetta, koska asiasta on otettava yhteyttä suoraan palvelun ylläpitäjiin tälläisessä tapauksessa.

Suomi on ollut vähän puhutun kielen ansiosta hyvin suojassa suorilta kalasteluyrityksiltä ja oli siksi neitseellistä maaperää., ”Nordeankin” ensimmäinen kirje oli englanniksi. Toinen Nordea-kalasteluyritys, tälläkertaa huonolla suomella, koettiin Joulukuussa 2005 tietokone2. Huijarit nettosivat helposti höynäytettäviltä n. 60 000 euroa tietokone3. Ehkä se oli halpa hinta siitä, että nyt noin miljoona suomalaista on saanut käytännön koulutuksen kalastelusta.

Huijauksia on myös muunlaisia, yhtäläistä on se että monissa yritetään saada kohteen kukkaronnyörit höltymään kauniilla puheella. Yksi pitkäikäisimmistä ja alkunsa jo ennen netin kultapäiviä saaneesta huijauksesta on niinkutsuttu 419-nigerialaiskirje jossa yleensä pyydetään apua, jotta huomattava hämäräperäinen omaisuus saataisiin siirrettyä salassa toiseen maahan. Yleensä uhrille tarjotaan siirrosta huomattavaa provisiota – ennenkuin siirto-operaatio voi käynnistyä pitää uhrin kuluttaa vaiheitta huomattavia summia rahaa, jotta operaatio voisi ”alkaa” 419.

Spam

Sähköpostiosoitteita keskustelualueilta ja webbisivuilta keräävät robotti-ohjelmat mahdollistavat tehokkaan osoitekeruun huijauksille ja roskapostille. Roskapostin lähettäjälle riittää hyvään tulokseen se, että viestin saajista 0,005% ostaa jotain theregister. Huijauksissa vastaanottaja/maksajasuhteeksi riittää edellisen murto-osa kun mitään tuotetta ei lähetetä. Kulupuoli on täysin vastaanottajalla jonka aikaa kuluu roskapostin suodattamiseen ja jonka tiedonsiirtokapasiteettia ja sähköpostilaatikkotilaa kuluu roskan vastaanottamiseen.

Useissa roskaposteissa tarjottujen viriteltyjen linkkien katselu tai sähköpostin kuvien lataus varmistaa lähettäjälle sen, että viesti on vastaanotettu ja luettu. Verifioidun sähköpostiosoitteen arvo osoitteiden jälleenmyyntimarkkinoilla on entistä korkeampi. Roskapostimainoksien perusteella ostoksia tekevä ei voi olla myöskään varma, että saa sitä mitä tilaa. Ainoa mikä on varmaan on se, että ostajaa palkitaan yhä suuremmalla määrällä roskapostia. Joidenkin arvioiden mukaan yli 85% kaikesta sähköpostiliikenteestä on roskapostia metafilter. Roskapostin osuuden huippu oli vuoden 2008 lopulla 83%:a itviikko7. Tämä roskapostin määrä aiheuttaa ongelmia hukuttamalla oikeaa postia torjuntakoneiston syövereihin. Kaikkea sitä mitä netistä saa eteensä ei ilman kritiikkiä kannata niellä, etenkään sitä mitä sähköpostilaatikkoon saapuu.

Kaupankäynti

Myös verkon kautta tapahtuvassa kaupankäynnissä kannattaa olla tarkkana. Maailmalta ostaessa kannattaa tutkia, mitä on ostamassa. Tarjolla on ollut uuden pelikonsolin pakkauslaatikkoa $500:lla bellaonline ja kalliita oheislaitetilauksia vaativia kauppiaita thomashawk. Suomessa yrityksiltä ostettaessa postimyynti on asiakkaalle turvallista kymmenen päivän palautusoikeuden takia. Yksityisellä ostettaessa tälläistä suojaa ei ole. Myyntihuijauksia sattuu myös Suomessa ja annettujen rahojen takaisinsaaminen on työlästä. Maailmalla tavara- ja rahaliikenneongelmia on ratkaistu kolmannen osapuolen välityspalveluiden avulla. Tavaran vastaanottaja voi jättää maksamatta, jos toteaa välittäjän luona tuotteen olevan väärä. Ostaja saa tuotteen mukaansa vain maksamalla välittäjälle pyydetyn kauppasumman.

Identiteettivarkaudet ja heikot salasanat

Omia tietojaan hyväuskoisesti kylvävä henkilö voi huomaamattaan joutua identiteettivarkauden uhriksi. Suomessa identiteettivarkaudet eivät ole aiheuttaneet vielä erityisiä ongelmia. Yhdysvalloissa sosiaaliturvatunnuksen ja muutaman muun oheistiedon tiedon avulla on mm. tilattu henkilöllisyystodistuksia ja luottokortteja, joita sitten on voitu käyttää huoletta luottorajaan asti. Lopputuloksena uhri on saanut suuret luottovelat ja usein maksukyvyttömänä menettänyt luottotietonsa. Identiteettivarkautta edeltäneen tilanteen palauttaminen vaatii paljon työtä ja voi olla käytännössä mahdotonta privacyrights. Suomessakin pelkällä nimellä ja sosiaaliturvatunnuksella voisi saada pahaa jälkeä hyväuskoisten kauppiaiden avulla.

Tunnetuilla tiedoilla ja heikoilla salasanoilla voi olla myös seurauksia kuten Paris Hiltonin puhelinmuistion sisällön leviäminen osoittaa. Hiltonilla varmistuskysymyksenä ollut lemmikkipuudelin nimi ei ollut kovin suuri salaisuus itviikko6. Helpot salasanat, salasanat muistilapuilla ja sama salasana monessa paikassa ovat yleisimpiä ratkaisuja liian monen kohteen ja salasanan muistamisen ongelmaan. Vakoiluohjelman poimima toistettu heikko salasana voi olla nopea tie identiteettivarkauteen, tietojen väärinkäyttöön tai vaikkapa työpaikan verkkoon ja salaisiin aineistoihin.

Saatavuus

Etenkin kun koteihin ostetaan yhä enemmän digikameroita, on itsetuotetun digitaalisen materiaalin määrä kasvussa. Ihmiset myös jakavat melko auliisti loma- ja juhlakuviaan verkkoyhteisöissä kuten esimerkiksi: facebookissa tai IRC-galleriassa. Myös videoita lähetetään YouTubeen ja muihin web-palveluihin. Näissä digitaalisissa materiaaleissa on se ongelma, ettei niitä enää voi mitenkään varmasti poistaa kokonaan netistä, vaikka ne jälkeenpäin kaduttaisivat. Tuleva tai nykyinen esimies saattaa myös nähdä arveluttavia kuvia työntekijöistään tai mahdollisesti rekrytoitavista ehdokkaista. Myös nettikiusaaminen on nykyajan ilmiö, joka on syntynyt siksi, että ihmiset laittavat liikaa tietojaan itsestään nettiin. Lisäksi vaikka palvelut edellyttävät yleensä, että kaikilta kuvissa tai videoissa esiintyviltä henkilöiltä on kysytty lupa materiaalin esittämiseen, tätä on mahdotonta valvoa.

Samalla tiedon katoavaisuus tulee yhä useammalle tutuksi kantapään kautta. Mahdollisen laiterikon tai toimintavirheen takia hukkunut materiaali on pysyvästi bittikaivon pohjalla. Jos ennen perhealbumin tuhoamiseen tarvittiin tulipalo, niin nyt siihen saattaa riittää deleten painaminen väärässä paikassa. Tieto on usein helposti palautettavissa, mutta käyttäjä osaamattomuudellaan tuhoaa mahdollisuudet helppoon tiedostojen palautukseen. Rikkoutuneelta tallennusvälineeltä tietoa voidaan monesti palauttaa, mutta esimerkiksi rikkoutuneen kovalevyn palautuksen hintana voi olla hyvinkin 3-4 numeroinen luku.

Tietotekniikka kehittyy huimaa vauhtia; 25v sitten vielä yleisiä 5.25” levykkeitä ei käytännössä voi enää lukea missään ja voi hyvinkin olla, että monen senaikaisen ohjelman tallennusformaatille on käynyt samoin. Pidemmällä säilytysajalla vanhat valokuvat kellastuvat, mutta ovat silti katsottavia mutta väärinsäilytetyt mediat voivat olla täysin lukukelvottomia. Huonoimmat ja usein halvimmat mediat voivat tulla käyttökelvottomiksi jo viidessä vuodessa computerworld. Suurimpia ongelmia pidemmällä aikavälillä aiheuttaa datan luettavuus medialta, datan siirrettävyys medialta toiselle sekä datan sisällön tulkittavuus. Eksoottisella ohjelmalla luotua sisältöä ei välttämättä voi lukea kun kyseisellä ohjelmalla. Vastaavaa ilmiötä voi syystäkin pelätä nykyisten ja tulevien kopiointisuojattujen tiedostojen ja ohjelmien osalta. Mediaa ei voi käyttää kuin määrätyissä laitteissa tai tiedostot ovat suojattuja tekniikalla, jota ei voida purkaa.

Lopuksi

Yleensä yrityksissä tärkeimmästä tiedosta otetaan aina varmuuskopiot ja tärkeät laitteet varmistetaan esimerkiksi levypeilauksella ja häiriöttömällä virransyötöllä. Nyt samoja käytäntöjä pitäisi saada siirrettyä kevennettyinä koteihin. Vikavirtasuoja voi suojata ukkosen aiheuttamilta vauriolta, ohjelmistoja päivittämällä voidaan pitää vallattomat madot poissa ja torjuntaohjelmilla haittaohjelmat kurissa. Ilmaisia virustorjunta ja palomuuriohjelmia on saatavilla netissä. Windows saadaan päivittymään automaattisesti ja vaihtoehtoisia selaimia on tarjolla. Varmuuskopiointikaan ei ole varsinaisesti kustannuskysymys nykyisillä mediahinnoilla.

Ratkaisuja ja tarjontaa siis on, mutta ne joilla niitä ei ole, eivät tiedä tarvitsevansa ja jos tietävät niin eivät tiedä mitä tarvitsevat. Alta paljastuu yleinen ongelmarakenne. Selkein lähestymistapa ongelmaan on yleinen - koulutus, välineet ja seuranta. Koulutuksen ja kansanperinteen muodostumisen ohella kipukynnystä laskisi se, että perustietoturvan ylläpito olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta, miltei läpinäkyvää. Sitä se ei vielä ole - siksi kotikäyttäjillä onkin ongelmia. Välineet eivät ole vielä kunnossa. Vahinkoja käy aina mutta perusasiat on mukava oppia muutenkin kuin kantapään kautta.

Lähteet

Tutkielman tarkoituksena on toimia pohjana tulevaisuuden tutkimuksen tieteellisten menetelmien harjoituskurssin (tutu3) artikkelintyön nykytila-asetelmalle.

-- AarneHaanpaeae? - 16 Sep 2009
Print version |  PDF  | History: r9 < r8 < r7 < r6 | 
Topic revision: r9 - 16 Nov 2009 - 22:53:52 - AarneHaanpaeae?
 

TUTWiki

Copyright © by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TUTWiki? Send feedback