You are here: TUTWiki>Tietoturva/Tutkielmat>TyoLuettelo?>2007-15

{Tässä työssä kuvat ovat alunperin tekijän kotisivulta. Saatavuuden varmistamiseksi ne pitäisi ladata TWikiin.}

Ismo Karjalainen

Uninterruptible Power Supply eli UPS

Johdanto

Tutkiemassa kerrotaan Uninterruptible Power Supplyn eli UPS:n toiminnasta ja ominaisuuksista. Tutkielmassa luodaan katsaus yleisimpiin jännitehäiriöihin ja käydään läpi UPS-laitteen tärkeimmät osat sekä kerrotaan eri tekniikoista lyhyesti. Pohditaan myös mihin tarkoitukseen UPS-laite soveltuu ja miten oikeanlainen laite tulisi valita kuhunkin käyttötarkoitukseen. Samalla otetaan lyhyesti selvää, kuinka paljon eri UPS-laitteet maksavat.

Mikä ihmeen UPS?

UPS eli uninterruptible power supply tarkoittaa sanasta sanaan käännettynä keskeytymätöntä teho- tai sähkönsyöttölähdettä. Sen tehtävä on taata käyttäjälle UPS:ään kytkettyjen laitteiden häiriötön käyttö siltä osin, mitä tulee laitteiden sähkönsyöttöön esimerkiksi lyhyissä katkoksissa ja syöttöjännitteen epätasaisuuksissa. UPS parantaa verkkosähkön laatua riittävästi, jotta laitteet toimivat katkottomalla sähkönsyötöllä. UPS:ssä on kaksi sähkönsyöttölinjaa eli pää- ja varasyöttölinja.[1] UPS-laitteita käytetään apuna tietokoneissa, viestintälaitteissa ja muissa elektronisissa laitteissa, joiden käyttökatkot ja häiriöt sähkönsyötössä voivat aiheuttaa suurta vahinkoa, kuten loukkaantuneita, jopa kuolleita tai rahallisia menetyksiä ja datan häviämistä. Myös tavalliset kuluttajat ovat saaneet paremman mahdollisuuden hankkia UPS:iä koteihinsa saatavuuden parannuttuja ja hintojen laskettua. Suosituimmat käyttökohteet kotona ovat tietokoneet ja palvelimet.

Erilaiset häiriöt ja niiden aiheuttajat sähkönsyötössä

Yleisimmät häiriöt voidaan jakaa galvaanisesti ja sähkömagneettisesti johtuviin häiriöihin. Galvaanisia häiriöitä ovat muun muassa pitkittäiset ja poikittaiset transientit, maadoitusviat, yliaaltovirrat ja -jännitteet, jännitekatkot, jännitetason vaihtelut sekä epäsymmetria. Sähkömagneettisia häiriöitä ovat puolestaan virtojen aiheuttamat magneettikentät, jännitteiden aiheuttamat sähkökentät ja radiotaajuiset häiriöt. Myös sähkönlaatu on ongelma, mikä näkyy kuluttajille kohonneina loistehomaksuina, laitevaurioina ja toimintahäiriöinä sekä magneettikenttien vaikutuksena tietokoneiden näyttöihin (välkkyminen). Sähkön laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat puolestaan epälineaarinen kuormitus, taajuusmuuttujat, DC-käytöt, purkauslamppuvalaisimet, kaksimuunnostekniikan UPS-laitteet, laitteiden häiriönsietokyky, alati lisääntyvä tietokoneiden kuormitus, verkon osien huoltamattomuus ja yleisesti kuormituksen kasvu sähköverkoissa.[1] Käytännön esimerkkejä häiriöistä ovat muun muassa ukkonen, sähkölaitosten käyttöhäiriöt ja rakennuksissa erilaiset moottorit, jääkaapit, automaatit ja hitsauslaitteet.[5]

Jännitteen käyttäytyminen eri häiriötilanteissa

Tämä kohta perustuu lähteeseen [1].

Keskeytystä pidetään yhtenä yleisimmistä häiriöistä. Keskeytys voi johtua esimerkiksi luonnon vaikutuksesta, kuten puista, eläimistä, ukkosista tai myrskyistä. Muita mahdollisia syitä ovat rakenne- ja materiaaliviat, generaattori- ja muuntajaviat tai vaikkapa rakennustöiden aiheuttama keskeytys sekä rajoitettu sähköntoimitus.

KUVA 4.3a Keskeytys

Taajuuspoikkeamat ovat puolestaan epätavallisempia, sillä niitä ilmenee vain pienillä jakelualueilla, kuten saarilla, verkon saarekekäytössä ja varavoimakonekäytössä. Taajuuspoikkeumien aiheuttajia ovat nopeat kuormitusmuutokset generaattorissa, huonot generaattorien ohjaus- ja sähkölaitteet sekä epästabiili ja ylikuormitettu maaseutuverkko

KUVA 4.3b Taajuuspoikkeama

Pitkäaikaisia jännitemuutoksia voidaan hallita verkon oikealla suunnittelulla ja käytöllä. Nopeat jännitteen muutokset, kuten jännitekuopat ja jännitenousut, aiheutuvat salaman linjoihin indusoimista jännitteistä, epäsymmetrisistä vioista, isojen kuormitusten päälle- ja poiskytkemisistä ja nopeista jännitekytkennöistä. Nopeat jännitemuutokset aiheuttavat valojen välkkymistä ja ongelmia tietokoneille ja vastaaville elektronisille laitteille.

KUVA 4.3c&d Jännitekuoppa & Nopea jännitteennousu

Valojen välkyntää, ongelmia tietokoneissa ja kommunikaatiolaitteissa aiheuttavat tasaisesti tai satunnaisesti vaihtelevat isot kuormat, valokaariuunit, pistehitsaukset ja kuljettimien moottorit. Tätä siis kutsutaan välkynnäksi.

KUVA 4.3e Välkyntä

Transienttiylijännitteet jaetaan kolmeen osaa: pitkiin eli kestoltaan yli 100 μS, keskipitkiin eli 1-100 μS ja lyhyihin eli alle 1 μS. Pitkiä transientteja aiheuttavat muun muassa sulakkeen palamiset ja kompensointikondensaattorin kytkennät. Keskipitkiä syntyy katkaisijoista sekä linjaan tai sen lähelle iskevistä salamoista. Lyhyet transientit puolestaan johtuvat paikallisten kuormien kytkennöistä. Myös ylijännitesuojan toimiminen sekä eristimen ja eristeen läpilyöminen aiheuttavat transientteja. Tietokoneen käyttäjälle nämä aiheuttavat yleensä ongelmia, kuten datan tuhoutumista, laitteiden uudelleenkäynnistymistä ja vahingoittumista.

KUVA 4.3f Transienttiylijännite

Harmonisia ja epäharminosia yliaaltojännitteitä aiheuttavat muun muassa ylikuormitetut muuntajat, epäsymmetriset kuormitukset, hakkuriteholähteet, tasasuuntaajat, taajuusmuuntajat, tyristorikäytöt ja purkauslamput. Nämä aiheuttavat häviöiden kasvua verkossa, muuntajien ylikuormittumista, laitteiden kuormittuvuuden alenemista, virheellisiä mittarilukemia, suojareleiden virhetoimintoja, äänihäiriöitä ja nollajohtimen ylikuormitusta.

KUVA 4.3g&h

Radiolähettimiä, signaalinsiirtoa ja tiedonkäsittelylaitteita puolestaan häiritsevät perustaajuuteen summautuvat signaalijännitteet, jotka aiheutuvat viestinsiirron kantoaaltosignaaleista, indusoituneista tutka- ja radiosignaaleista, sähköpurkauksista, valokaari- ja purkauslampuista sekä plasmaleikkureista. Verkon perustaajuuteen summautuvat signaalijännitteet ovat välillä 3-350 kHz.

KUVA 4.3j Verkon signaalijännitteet

Tyypillisen UPS-laitteen rakenne ja toiminta

PCGuide.comin artikkeli UPS-tyypeistä [2] määrittelee tavallisen UPS-laitteen sisältävän ainakin tasa- ja vaihtosuuntauspiirin, akun, verkkojohdon, päävirtakytkimen, ulostuloliitimen, tilanilmaisimen ja ohjaus- sekä valvonta järjestelmän.

Piirikytkentä

Kaikki UPS-laitteet osaavat muuttaa vaihtovirran (AC) tasavirraksi (DC) ladaten sen akkuun ja muuttaen vastaavasti akun virran tarvittaessa takaisin. UPS-laitteiden tähän piiriin liittyvät ominaisuudet riippuvat laitteen hinnasta, koosta ja laadusta sekä mallista. Uusimmissa UPS-laitteissa on mikroprosessori esimerkiksi tunnistamassa verkkovirran häiriöt, ohjaamassa laitteisiin syötettävää virtaa eli akun ja verkkovirran välistä toimintaa, tarkkailemassa akun tilaa ja ohjaamassa tilanilmaisinta. On kuitenkin harvinaista, että UPS:n piirikytkennässä tapahtuisi jotain vastoin oletuksia. Jos UPS-laitteessa kuitenkin esiintyy jokin vika piirin osissa, niin yleensä koko UPS joudutaan vaihtamaan tai huollattamaan jossain muualla, sillä vain akku on käyttäjän vaihdettavissa.[2]

UPS-laitteen akku

Suljettu vs. avoin lyijyakku

UPS:n tärkein yksittäinen osa on akku, joka varastoi UPS:ään kytkettyjä laitteita varten tarkoitetun energian. Akun koko on tärkein tekijä UPS-laitteen koossa ja tietysti myös akkuun ladattavissa olevan energian määrässä eli sen kestossa toimia varavirranlähteenä. Suurin osa akuista muistuttaa tavallista auton akkua eli 12 voltin lyijyakkua. Huomattavin ero on kuitenkin siinä, ettei UPS-laitteen akussa ole järkevää käyttää happoa, sillä vuoto aiheuttaisi laitteen toimimattomuuden ja jopa räjähtämisen. UPS-laitteen akun kenno on suljettu ja kennoon on asennettu venttiili. Tätä kutsutaan VRLA-akuksi (Valve Regulated Lead Acid). Venttiili pitää huolen, että kaasu purkautuu turvallisesti akun sisäisen paineen kasvaessa liian suureksi. Akku ei myöskään vuoda, joten se voidaan säilyttää missä asennossa tahansa, eikä näin huoltotoimenpiteitä tarvita juuri ollenkaan. [6] Powerwaren käsikirja UPS-laitteen valinnasta ja asennuksesta puolestaan huomauttaa, että suljettua akkua tulisi säilyttää ympäristössä, jossa vallitsee noin +20 °C lämpötila. Tällöin akun elinikä säilyy luvattuna, yleensä 5 tai 10 vuoden paikkeilla, kun taas esimerkiksi lämpötilan noustessa 10 asteella, akun elinikä voi laskea jopa puolella.[5]

Lyijyakkuja ei juurikaan nykyisissä UPS-laitteissa käytetä, sillä sen haittapuolina ovat suuri tilantarve, koska sen käyttö edellyttää erillistä akkuhuonetta, joka on ilmastoitu (tarvittava ilmamäärä on noin 4 kertaa suurempi kuin suljetuilla akuilla). Myös huono purettavuus lyhyillä ajoilla puoltaa suljetun akun käyttöä. Avoin lyijyakku on vaihtoehto suljetuille 10 vuoden akuille, kun on tarvetta useiden tuntien varakäyntiaikaan. Avoimeen lyijyakkuun joudutaan tekemään huoltotoimenpiteitä useammin kuin suljettuun akkuun. Yleinen toimenpide on veden lisääminen, jolloin akku on irrotettava sähkönsyötöstä, sillä se on galvaanisesti kiinni syöttävässä sähköverkossa. UPS-laitteen tasasuuntaaja on varustettava muuntajalla, jos akkua ei voida irrottaa sähkönsyötöstä huollon ajaksi.[5]

Nikkeli-kadmiumakut

Nikkeli-kadmiumakku on uudelleenladattava akku, joka sisältää kadmiumia ja nikkelihydroksidia [7]. Se soveltuu olosuhteisiin, joissa lämpötila vaihtelee suuresti ja käyttöikä halutaan pitää pitkänä. Ongelmaksi muodostuu suuri tilantarve ja suurempi varaus- ja purkausjännitteenero, joka hankaloittaa nikkeli-kadmiumakun käyttöä UPS-laitteissa. Lisäksi sen ominaisuudet nostavat hintaa huomattavasti korkeammaksi kuin tavallisten lyijyakkujen.

Liittimet ja pistorasiat

Hinta, kuten myös koko ovat suoraan verrannollisia ulostuloliittimien määrään. Kalliissa laitteessa näitä liittimiä voi olla yli kymmenen. Vaikka liittimiä riittäisi, ei niihin kannata kiinnittää turhia laitteita, jotka eivät välttämättä tarvitse yhtä tehokasta suojaa kuin esimerkiksi tietokone, palvelin, kassakone tms. Tällaisia laitteita ovat muun muassa tulostin, skanneri, kaiuttimet tai vastaavat oheislaitteet. Näiden laitteiden hetkellisesti tarvitsema kuorma voi olla hyvinkin suuri (esim. lasertulostin), joten nämä vaativat isompaa UPS-laitetta ja vähentävät tarpeellisimpien laitteiden ajoaikaa UPS:n toimiessa.[2] Laajempien laitekokonaisuuksien kytkeminen UPS:ään on siis mahdollista, kunhan tehontarve on tarkistettu. UPS:ään kytketyt laitteet tulisivat sijaita sen välittömässä läheisyydessä, sillä jatkojohtoviritelmiä tulisi välttää. Myös kiinteään pistorasiaryhmään voidaan syöttää UPS:llä varmennettua sähköä, jos UPS-laite on varustettu omilla pistorasioilla. UPS:n liitosjohto on kytkettävä puolikiinteästi rasiaan, josta asennus jatkuu kiinteänä pistorasioille. Lisäksi on varmistettava, ettei suojajohdin katkea missään vaiheessa.[5]

UPS-laitteen topologiat

Yleisimmät UPS-laitteissa käytettävät rakenteet ovat off-line, line interaktiivinen sekä yksi- että kaksimuunnostekniikan on-line. Näiden lisäksi on muun muassa hybridi ja ferroresonanssiin perustuvia ratkaisuja, mutta edellä mainitut neljä päärakennetta hallitsevat markkinoita tällä hetkellä.[1] Nämä perustopologiat esitellään seuraavaksi. Kunkin tekniikan alla on havainnollistava kuva rakenteesta, kuvat ovat lähteestä [5].

Off-line

Tämä UPS-laitteen rakenne tunnetaan myös nimellä Stand-by UPS. Se soveltuu pienten kuormien syöttöön (alle 2kVA laitteissa [1]), kuten PC-laitteisiin, työasemiin ja kassapäätteisiin. Normaalitilanteessa verkkosähkö suodatetaan laitteille (aiheuttaa noin 2-10ms kytkentäviiveen [1])  ja jännitekatkon tai suurien jännitevaihteluiden aikana vaihtosuuntaaja käynnistyy ja sähkö syötetään akustosta vaihtosuuntaajan kautta laitteille. Off-line UPS-ratkaisusta on myös line interactive off-line, jossa normaalitilanteessa virta syötetään säätäjän kautta laitteille. Se korjaa lähtöjännitettä verkkojännitteen vaihdellessa käämikytkin-periaatteen mukaisesti. Jännitekatkon aikana vaihtosuuntaaja käynnistyy ja syöttää kuormaa akusta saatavalla energialla. Line interactive off-line UPS sopii tilanteisiin, joissa verkkojännitteen vaihtelut ovat suuret. Akuston energiaa käytetään vain jännitekatkon aikana eli esimerkiksi kun verkkojännitteessä on taajuusvaihteluja, niin sähkönsyöttö siirtyy akustolle, jolloin sitä puretaan ilman sähkökatkoa.[5] Off-line tekniikan hyvinä puolina ovat keveys, edullinen rakenne ja hyvä hyötysuhde, mutta heikkoutena voidaan pitää verkkojännitteen heikkoa suodatusta, sopimattomuutta pidempiin varakäyntiaikoihin sekä kuormitusvirran kulkeutumista verkkoon ilman suodatusta.[1]
Line-interactive OFF-LINE UPS ja OFF-LINE UPS

Yksimuunnostekniikka

On-line

Yksimuunnostekniikan on-line UPS puolestaan käyttää 4-kvadrantti tehotransistorisiltaa, jolla se siirtää pätötehoa kumpaan suuntaan tahansa. Pätöteholla varataan tai tarvittaessa puretaan akkua. Vaihtosuuntaaja muodostaa aktiivisesti lähtöjännitteen, mutta pätötehoa ei tarpeettomasti tasasuunnata niin kuin kaksimuunnostekniikassa. Tästä syystä yksimuunnostekniikan hyötysuhde on hyvä ja saavutetaan sinimuotoinen tulovirta, kun yliaaltoja ei synny tuloverkkoon. Kuormitusvirran yliaallot suodattuvat pois ja säröytyneen epälineaarisen kuorman syöttökyky on hyvä. [1] Kehittynein versio on Delta Conversion, joka esitellään seuraavassa kappaleessa.

Line-interaktiivinen

Tässä syöttävän verkon rinnalla on rinnakkaissäätäjä, jolla jännitteen vaihdellessa UPS:n lähtöjännite säädetään nimelliseksi vaihekulmaa muuttamalla. Nimellisellä verkkojännitteellä sähkö syötetään kriittiselle kuormalle suoraan verkosta suodatettuna. Rinnakkaissäätäjän säätötapa näkyy syöttävään verkkoon hyvin induktiivisena. Vaihekulman muuttamista varten UPS on varustettu Delta Converterilla, joka näkyy alla olevassa kuvassa vasemmalla, oikealla on puolestaan tavallinen. Delta Conversionissa pääinvertterin rinnalla on deltainvertteri, joka tulokuristimen avulla säätää virran ja jännitteen vaihekulman samaksi[1]. Varavoimakonekäytöllä taajuus saattaa vaihdella enemmän kuin on sallittu, jolloin UPS ei pysty tätä korjaamaan, vaan se siirtyy akkukäytölle ja katkaisee verkkosyötön. Nimelliselle taajuuden palattua sähkönsyöttö siirtyy taas verkkosyötölle, jolloin akkujen lataus toimii.[5]

Line interaktiivinen UPS Delta Convertilla ja Line interaktiivinen UPS

Kaksimuunnostekniikka

Tekniikka sopii kaikkien kriittisten kuormien sähkönsyötön varmistukseen. Sähkö kulkee sekä tasa- että vaihtosuuntauksen kautta, mistä tuleekin nimi kaksimuunnostekniikka eli double conversion. Tämän ansiosta UPS:n lähtöjännite on riippumaton syöttävän sähköverkon jännitteen vaihteluista, jännitepiikeistä, taajuusvaihteluista ja vastaavista häiriöistä. Edes suuret jännite- ja taajuuspoikkeamat eivät siirrä UPS:ia akkusyötölle, vaan tasasuuntaaja kykenee syöttämään tarvittavan virran vaihtosuuntaajalle. Staattisen ohituskytkimen avulla puolestaan ylivirtatilanteissa, kuten käynnistysvirroissa ja sulakkeenpoltoissa sähkönsyöttö siirtyy ohitukselle. Tämä ja siirrot takaisin vaihtosuuntaajasyötölle tapahtuvat katkoitta.[5] Kaksimuunnostekniikan edut ovat lähtöjännitteen täydellinen ohjaus ja verkkojännitteen häiriöiden hyvä ohjaus. Haittoina ovat häviöt ja harmonisten yliaaltojen muodostumiset tuloverkkoon sekä rajoittunut kyky syöttää hyvin säröytynyttä, epälineaarista kuormaa.[1]

Kaksimuunnostekniikan UPS

Vauhtipyörää hyödyntävät UPS:t

On olemassa myös ns. vauhtipyörä-UPS:a (engl. Rotary UPS), joissa ei yleensä ole lainkaan akkuja, vaan sähkökatkon tai jonkin muun häiriön yhteydessä tarvittava sähkö saadaan vauhtipyörän liike-energiasta. Vauhtipyörää voidaan pyörittää esimerkiksi sähkömoottorilla, joka saa energiansa samasta sähköverkosta, kuin UPS:iin kytketyt laitteetkin. Sähkökatkon sattuessa pyörä jatkaa pyörimistään koosta ja massasta riippuen joitakin minuutteja antaen virtaa UPS:iin kytketyille laitteille. Pyörää voidaan pyörittää myös muilla tavoilla, kuten esimerkiksi polttomoottorilla. Tällöin UPS pysyy toiminnassa periaatteessa niin kauan, kuin polttoainetta riittää. Näin saavutetaan hyvin pitkät toiminta-ajat, jotka voivat olla välttämättömiä joissakin ympäristöissä.

Jotta vauhtipyörästä saataisiin tarpeeksi energiaa, tulee sen luonnollisesti olla melko iso ja raskas. Näin ollen vauhtipyörään perustuvaa UPS:ia käytetäänkin tietyissä erikoistilanteissa. Esimerkiksi jotkin suuret laitteet tai laitekokonaisuudet saattavat tarvita turvakseen tälläistä hieman järeämpää UPS:ia. Periaatteessa tälläisella UPS-laitteella on myös mahdollista varmentaa vaikkapa kokonaisen rakennukset sähkönsaanti.

[8]

Käyttökohteet ja oikeanlaisen UPS:n valinta

Powerwaren käsikirjan mukaan UPS-laitteet soveltuvat hyvin tietokoneisiin, hälytys- ja turvajärjestelmiin, tietoliikennejärjestelmiin ja laitteisiin sekä prosessi- ja mittausjärjestelmiin.[5] UPS-järjestelmä hankitaan sähkönsyötön varmentamiseksi ja sen käyttövarmuuden on oltava hyvä. Käyttövarmuuteen puolestaan auttavat toimittajan asiantuntemus ja kyky UPS-laitteen toimittamiseen, käyttöönottoon sekä asiakkaan kouluttamiseen mitä tulee huolto- ja varaosapalveluiden järjestämiseen. UPS-laitteen käyttöikä on pitkä, joten sen kustannuksiin tulee kiinnittää huomiota, esimerkkinä hyötysuhde.[1]

Sekä Powerwaren että ABB:n käsikirjassa painotetaan, että näennäisteho on otettava huomioon UPS-laitetta valittaessa. Tehollisarvoa mittaavalla virtamittarilla saadaan määriteltyä tarvittava teho, kun varmistetaan jo käytössä olevan kriittisen kuorman sähkönsyöttö. Saatu virta-arvo tulee vielä kertoa jännitearvolla, jolloin saadaan tarvittava teho volttiampeereina eli VA:na. Kilpiarvoista saadaan esimerkiksi tietokoneen ja näytön tehot W:na, VA:na tai A:na. Paras keino tehojen määrittämiseen on tietysti tarkat mittaukset tai kysyä ne laitetoimittajalta. Tehoja ei voi suoraan laskea yhteen, sillä ne täytyy muuttaa ensin wateiksi tai volttiampeereiksi. Esimerkiksi tietokoneiden tehokerroin on noin 0.7, joten watit muutetaan volttiampeereiksi 0.7 kertomalla ja päinvastoin jakamalla tehokertoimella. Yleensä tietokoneiden ilmoittamat kilpiarvot ovat koneen teholähteen nimellisarvoja, joten todelliset tehot jäävät näitä pienimmiksi. Lopullista tehoa määriteltäessä tulee ottaa huomioon myös mahdolliset laajennusvarat eli lisälaitteiden tai koneen osien vaihtaminen voi aiheuttaa lisätehon tarpeen. Powerwaren ohje ehdottaa noin 30 % lisätehoa lopulliseen määriteltyyn arvoon. Tyypillinen varakäyntiaika on noin 10–20 minuuttia. Tämä valitaan kunkin käyttökohteen erityisvaatimusten mukaan ja tarvittaessa se voi olla useita tunteja, kuten esimerkiksi prosessikäytössä. Pitkät varakäyntiajat onnistuvat on-line ja line interactive UPS-laitteilla, sillä niihin on mahdollista kytkeä lisäakustoja, kun taas off-line UPS:iin tätä ei voida tehdä.[5]

Myös tilavaatimukset tulee ottaa huomioon, sillä UPS-laitteen teho, vaadittu varakäyntiaika ja akkutyyppi vaikuttavat keskeisinä tekijöinä tilaratkaisuihin. Ympäristövaatimuksina ovat +15 - +25 °C:n käyttölämpötila, ei kondensoituva 15–90 % RH kosteus ja laitteen kotelointiluokka IP 21. Akkujen käyttöiän maksimoimiseksi lämpötilan tulisi pysyä +20 °C:ssa ja laite on suojattava kosteudelta ja pölyltä sekä UPS:n sivuille tulisi jättää tarpeeksi vapaata tilaa käyttöä ja tuulettamista varten. Lisäksi fyysiset paino- ja pituusvaatimukset tulee ottaa huomioon laitteen sijoittelussa, varsinkin kaapelointireittivalintoja varten.[5]

Sopiva UPS-laite omalle koneelleni

Powerwaren sivustolla on erittäin kätevä UPS-valitsin (http://www.powerware.com/UPS/selector/SolutionOverview.asp?CC=1), jonne syötin tietokoneeni tiedot, kuten prosessorimalli, oheislaitteet, käytettävä virtaliitin ja syöttövirta sekä lopussa vielä tulevaisuutta ajatellen lisälaitteiden/-tehojen kasvatus ja UPS:n toiminta-aika sähkönsyötön katketessa. Syötin siis oman koneeni tiedot ja käytin käsikirjan suosittelemaa 30 % lisätehoa lopulliseen arvoon nähden sekä varakäyntiajaksi valitsin 10 minuuttia. Lomakkeen täytöstä on kuva alla:

Powerwaren UPS-valitsin

Tulokseksi sain:

Tulokseni valitsimesta

Ohjelma laski tarvittavaksi volttiampeerimääräkseni 823VA. Taulukon oikealta löytyy linkki (”Find”) Powerwaren jälleenmyyjien tietoihin, joiden avulla voi kysellä sopivan UPS-laitteen hintoja. Päätin kuitenkin käyttää tuttua ja turvallista verkkokauppa.comia (www.verkkokauppa.com), josta tarkistin sopivan UPS-laitteen hinnan ja speksit. Seuraavat, hinnaltaan halvimmat UPS-laitteet sopisivat koneeseeni:

Näiden teho riittäisi siis kattamaan koneeni ja oheislaitteideni sähkönsyöttö, mallista riippuen, kahdeksasta minuutista jopa 45 minuuttiin. Ensimmäisen hinta on varsin kohtuullinen, joten saattaisin harkita sen ostoa, jos kyseiselle vempaimelle olisi käyttöä. Tosin karsittuani oheislaitteet ja näyttö pois UPS-valitsimesta, sain uudeksi volttiampeeriarvoksi noin reilu 500. Verkkokauppa.comin mukaan tuohon sopivan UPS-laitteen hinta on noin 60 euroa, joten parempaan päin. Halvimman laitteen liikkeestä saa 35 eurolla ja tehoarvot ovat 450VA/225W, joten varsin halvalla saa hyvän UPS:n, tosin luvattua varakäyntiaikaa ei verkkokauppa.comin esittelyssä näkynyt.

Lähteet

Print version |  PDF  | History: r3 < r2 < r1 | 
Topic revision: r3 - 11 Nov 2009 - 13:32:07 - TeemuP?
 

TUTWiki

Copyright © by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TUTWiki? Send feedback