Kenelle sivut suunnataan?

Ennen kuin tiedetään mitä, täytyy tietää kenelle. Konseptiuudistusta aloittaessa on ensin tiedettävä kenelle verkkosivut suunnitellaan. Helpointa on lähteä siitä kenelle TTY:n tulevia julkisia sivuja ei suunnata. Ei omille opiskelijoille, koska heillä on POP. Ei omalle henkilökunnalle, koska heitä palvelee Tutka ja laitosintrat. Sisäisiä kohderyhmiä kiinnostaa oikeastaan vain se, miten me näymme ulospäin ja miten tuotamme kiinnostavaa sisältöä. Ja se tietysti kiinnostaa kovastikin, ainakin siihen me kehittäjät luotamme.

Julkisten sivujen tärkeimmät kohderyhmät ovat tutkimuksesta, opetuksesta ja yritysyhteistyöstä kiinnostuneet. Opiskelusta kiinnostuneille on viime syksynä julkaisut Hakuinfo. Hyvistä hakijamääristä päätellen uusi sivusto on osunut hyvin kohderyhmäänsä.

Mitä muita tärkeitä kohderyhmiä TTY:llä on? Viestinnän tekijänä näen, että verkkosivujen tulee kohdistua myös suurelle yleisölle. Yliopistona palvelemme myös kaikkia, jotka haluavat seurata tekniikan alan kehitystä – joko meidän verkkosivujemme kautta tai median välityksellä.

Media on yksi tärkeä ryhmä lisää. Vuosittain tehtävässä mediabarometrissa haastatellaan niitä toimittajia, jotka ovat tehneet juttuja TTY:stä. Barometrin mukaan nettisivujen tärkeys toimittajien tiedonhankinnassa korostuu vuosi vuoden jälkeen. Miten siis palvelisimme toimittajia paremmin? Toimittaja haluaa tietonsa selkeästi, yleiskielellä ja suomeksi. Hän ei halua lukea tieteellistä kieltä englanniksi. Toimittaja haluaa löytää yhteystiedot nopeasti ja löytää selkeäsanaisen asiantuntijan haastateltavaksi, mieluiten heti. Miten siis muuntaa tutkijan intressi kirjoittaa tieteellisesti eksaktia eli tiedemaailmassa uskottavaa tekstiä toimittajan tarpeisiin? Myös tätä mietitään tässä hankkeessa, yhteistyössä koko yliopistoväen kanssa.

Ensimmäinen askel oli viime syksynä julkisten laitossivujen Tutkimus-osion työstäminen kaikilla laitoksilla samaan malliin. Tutkimushankkeista tiivistettiin lyhyt kuvaus laitoksen verkkosivuille, suomeksi. Mitkä seuraavat askelet olisivat? Tutkijalle mahdollisuus tehdä oma CV helposti ylläpidettäväksi? Palvelisiko Hesarin toimittajaa haku, josta löytyisi ”ihmisen varaosa” –haulla ne tutkijat? Lisäisikö tutkaja CV-sivulleen myös tämän hieman kansankielisemmän termin?

Mitä muita keinoja palvella toimittajia ja suurta yleisöä olisi? Rajapinta –verkkolehti tekee juttuja tutkimuksesta ja sen tekijöistä, nostaa esille tuloksia ja innovaatioita. Lukijan pitää vain löytää lehti. Uusilla sivuilla voisi tarjota lehden sisältöjä siellä missä lukija aiheesta tietoja etsii. Etusivulta, laitoksen sivuilta – mistä muualta?

Och samma på engelska?

Vanhat englanninkieliset verkkosivut on suppea käännös suomenkielisistä. Tuleville sivuille tarvitaan rikkaampaa sisältöä, joka on selkeämmin suunnattu kv-kohderyhmälle. Mitä sisältöä? Maailma on suuri, joten meidän tarvitsee määrittää sitäkin tarkemmin ketä haluamme palvella englanninkielisillä sivuilla.

Tässä vaiheessa kysymyksiä ja ilmassa leijuvia ideoita on enemmän kuin vastauksia. Siinä piileekin määrittelytyön viehätys. Ideoita ja kysymyksiä saa ja pitääkin heittää ilmaan ja pyöritellä porukalla. Lopulta päätetään mitä tehdään ja kääritään hihat tekemistä varten.

Selvää on, että vanhat sivut ovat jääneet jo kauan sitten jälkeen nykymenosta. Sisällöt ja rakenne eivät kuvaa TTY:tä nykyisellään. Jotain hyvääkin vanhoissa sivuissa on: ne ovat selkeät ja yksinkertaiset, turhaa krumeluuria ei ole. Ehkä pyrimme kohta sellaista konseptia, että onnistumme tuomaan uudet palvelut sivustolle menettämättä selkeyttä?

Osallistu kehittämiseen!

Tavoitteeseen ei päästä ilman käyttäjien apua. Voit osallistua kommentoimalla blogia, lobbaamalla projektiryhmää ja osallistumalla esittelytilaisuuksiin, joita järjestetään hankkeen edetessä. Kehittämisideat ja kommentit eivät siis ole ainoastaan tervetulleita vaan toivottavia!

Merja Jaaksi

projektipäällikkö

merja.jaaksi@tut.fi

Kommentit

Hyvä kirjoitus ja keskustelunavaus. Blogissa tulee selvästi esiin, että verkkosivuja suunniteltaessa ollaan ’perimmäisten kysymysten’ äärellä. Tai ainakin pitäisi olla. On edelleen olemassa lukuisia verkkosivuja, joista paistaa läpi, että sivut on tehty, koska sivut pitää olla, kun kaikilla muillakin on. Ja kun ne on tehty, jatketaan elämää entiseen malliin. Sivut ovat siellä jossain taustalla omana kokonaisuutenaan, suureksi osaksi unohtuneina.

Kaikkein perimmäisin kysymys ja lähtökohta on 'miksi' – miksi pitää olla verkkosivut? Kysymys ei ole triviaali, koska tästä lähtökohdasta tullaan seuraavaan kysymykseen: 'kenelle' – keille kaikille sivut suunnataan ja sen jälkeen vasta päästään itse asiaan, eli mitä, asioita sivuilla pitää olla. Eli miksi->kenelle->mitä?

Kun lähdetään liikkeelle siitä, miksi pitää olla verkkosivut, on mietittävä, mitä ongelmia niillä voidaan ratkoa ja mitä hyötyä niistä saa ja mitä kaikkea hyötyä verkkosivuista on mahdollista saada. Nykyiset verkkosivut eivät enää ole yhdensuuntaista tiedotusta organisaatiosta ulospäin, vaan vuorovaikutteisuus, osallistumismahdollisuus ja avoimuus ovat tätä päivää. Kun tuota ensimmäistä peruskysymystä mietitään ja ratkotaan isommalla näkökulmalla avoimin mielin, ollaan jo aika pitkällä.

Anjariitta Korpela, webmaster

-- AnjariittaKorpela - 04 Oct 2011

Yliopiston kolmannen tehtävän nimissä pitäisi kaikki opinnäytettyöt ja opetusmateriaalit laittaa netin kautta kaikkien saataville.

-- OlliTerioe - 07 Oct 2011

Tänään tiedotustilaisuudessa pyydättiin sirpaleita siitä tiedosta, mitä mahdollisesti voitaisiin sivustoltamme hakea. Samalla kysyttiin, mitä tietoa itse olet hakenut jonkun yliopiston sivustolta. Tässä pieni sirpaleeni:

Haeskelin erään artikkelin kirjoittajien yhteystietoja, jotta olisin voinut ottaa heihin yhteyttä. Kyseisellä espanjalaisella yliopistolla ei ollut saatavilla tutkijoiden sähköpostiosoitteita millään tavalla vaan yhteydenottolomake. Jätin sinne yhteydenottopyynnön. Kukaan ei vastannut. Näin tätä hommaa ei ainakaan pidä hoitaa.

Toinen tapaus, jossa olen haeskellut yliopistojen sivuilta tietoa on esitarkastajien ja vastaväittäjien etsintä. Tällöin tarvitaan yhteystietojen lisäksi tietoa tutkijan omasta tutkimusalasta ja hänen julkaisuistaan, jotta voi päätellä, onko hän kyllin pätevä juuri sillä alalla, jota väitöskirja koskee. Jotta löytäisi yksittäisen ennestään tuntemattoman henkilön, tulee ensin hakeneeksi jotakin sellaista laitosta, jolla potentiaalisia vastaväittäjiä voisi olla töissä. Näin laitosten sivuilta pitäisi kohtuullisen vaivattomasti päästä eteenpäin katsomaan niitä henkilöitä, joiden tutkimusala tuntuu kiinnostavimmalta.

-- AlpoVaerri - 21 Nov 2011

Kirjaudu ensin kommentoidaksesi blogiviestiä >>

Print version |  PDF  | History: r1 | 
Topic revision: r1 - 03 Oct 2011 - 12:21:11 - MerjaJaaksi
 

TUTWiki

Copyright © by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TUTWiki? Send feedback