Difference: 2005-13 (r2 vs. r1)

Biometriikka

Johdanto

Biometriikka tieteenalana mittaa ihmisen fyysisiä ominaisuuksia ja vertaa tuloksia aikaisempiin mittaustuloksiin. Ihmisen fyysiset ominaisuudet ovat yksilöllisiä kyseiselle ihmiselle, jonka takia näiden ominaisuuksien perusteella tapahtuvaa tunnistamista voidaan pitää lähes täydellisenä tietoturvatekniikkana tulevaisuudessa. Biometriikka on turvallisuustekniikan osa-alueena tällä hetkellä suuressa kasvussa. Biometriset tunnistulaitteet ovat yleistyneet viime aikoina useimpien ihmisten käytettäväksi, joka on vaatinut kyseisten menetelmien suurta kehittelemistä kalleista ratkaisuista, halvemmiksi ja käytettävyydeltään yksinkertaisemmiksi.

Tässä työssä tarkastelen jo olemassa olevia tunnistamiseen tarkoitettuja biometrisiä ratkaisuja ja niiden käyttökohteita. Lisäksi tuon esille lyhyesti biometriikan tulevaisuuden näkymiä.

Biometriikka

Mihin biometriikka perustuu?

Käyttökohteita biometriikalle on useita, mutta ne voidaan jakaa tyypeiltään kahteen eri sovellusalueeseen, fyysiseen ja loogiseen biometriikkaan. Fyysinen biometriikka on esimerkiksi kulunvalvontaa, jota käytetään rakennuksien sisääntuloissa ja valtioiden rajoilla, ja perustuu yksilön fyysisisten piirteisiden tunnistamiseen. Toinen, eli looginen biometriikka perustuu yksilön ominaisten toimintatapojen tunnistamiseen. Jälkimmäiselle sovelluskohteita on tällä hetkellä vähemmän, mutta on tulevaisuudessa myös lisääntymässä.

Jokaisella yksilöllä on hänelle kuuluva omainen piirre tai tapa toimia, josta hänet voidaan tunnistaa. Biometriikka perustuu juuri näiden fyysisten ominaisuuksien mittamiiseen, jolloin verrataan saatua mittaustulosta aikasempiin mittaustuloksiin. Biometriikka ei anna suoraan vastausta kysymykseen, kuka henkilö on kyseessä? vaan sen tarkoituksena on vastata, onko mitattava piirre sama kuin mihin verrataan?. /1/

Biometrisen piirteen, jonka perusteella yksilö pystytään erottelemaan muista yksilöistä tulisi olla riittävän erilainen eri yksilöillä, riittävän pysyvä samalla yksilöllä, suojassa tilapäisiltä vaurioilta ja luotettavasti mitattava piirre. Biometriikan laitteet ja sovellukset muuttavat yksilön antaman biometrisen näytteen numerotiedoksi, jota verrataan hänen aikaisemmin antamaan näytteeseen. Vertailun tuloksena syntyy prosenttiluku, joka kuvaa kuinka hyvin näyte vastasi alkuperäistä. Näytteissä syntyy joka kerta pieniä eroavaisuuksia ja biometriset piirteet muuttuvat iän myötä, jonka takia biometristen laitteiden yhteensopivuuden kynnysarvoja on usein mahdollista vaihtaa. /4/

Biometriikan vahvuudet ja heikkoudet

Biometrinen tunnistus mahdollistaa vaivattoman tavan valvoa tietoteknisten järjestelmien ja erinäisten raja-alueiden sisäänpääsyä. Lisäksi biometrisia menetelmiä voidaan pitää melko varmoina ratkaisuina tunnistamiselle. Kaikki biometriikan ratkaisuja, joille olisi kysyntää ei ole pystytty vielä toteuttamaan tuotteeksi asti. Biometristen tunnistusmenetelmien heikkoutena on pidetty niiden mahdollista yksilön tungettelevuutta, esimerkiksi sormenjälkitunnistin vaatii, että henkilö koskettaa tunnnistuslaitetta. Tällaiset seikat saattavat aiheuttaa kyseisten menetelmien epämieluista käyttökokemusta tai hylkäämistä. Lisäksi vielä nykyhetkenä voidaan pitää joidenkin biometristen menetelmien heikkoutena niiden hintaa ja käytettävän menetelmän hitautta. /4/ /1/

Biometriset tunnisteet ovat yhtä henkilösidonnaisia kuten nimi, sosiaaliturvatunnus, jne. Lisäksi biometriset ominaisuudet ovat pysyviä ja tietylle yksilölle ominaisia. Tästä syystä biometriset tunnisteet asettavat erityisiä vaatimuksia tietosuojalle sekä tietoturvalle, jotta yksityisyys pystytään säilyttämään käsitellessä ja tallentaessa näitä tunnistetietoja. Biometriikan alan kehitystyössä panostetaan voimakkaasti kehittämään järjestelmiä jotka pystyvät erottamaan aidot ja väärennetyt biometriset tunnisteet. /4/

Eri menetemiin liittyvät hyvät ja huonot puolet on esitelty seuraavassa kappaleessa linkin takana.

Yleisimmät biometriset tunnistustavat?

Kappale sisältää seuraavien tunnistapojen tarkemmat määrittelyt

  • Sormenjälki
  • Käden geometria
  • Kasvot
  • Iris
  • Ääni

Yleisimmät biometriikan käyttökohteet

Rikostutkinta on hyödyntänyt jo pitkään sormenjälkitunnistusta ja edellisten vuosikymmenten kuluessa tunnistus on saatu automatisoitua tarpeeksi tarkalle tasolle. Lisäksi hyvänä esimerkkinä biometriikan yleistymisestä on biometrinen tekniikka työasemien kirjautumisen välineenä, joka on jo useamman ihmisen arkipäivää. Biometriikka on lisääntynyt myös joidenkin tilojen, kuten ydinvoimaloiden, kulunvalvonnassa. Kuten myös biometrinen passi ja sen tarkastaminen rajalla tulee olemaan toistaiseksi laajin biometrian sovellus maailmanlaajuisesti. Jotkut maat ovat pyrkineet biometriikan avulla varmistamaan, että sama ihminen ei ole äänioikeuttaan vaaleissa montaa kertaa, hakenut eri henkilöllisyyksillä ajokorttia tai käyttänyt hyödyksi eri henkilöllisyyksiä. /4/

Biometriikka ja sen mahdollisuudet tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa biometriikan sovellusmahdollisuudet ovat varsin laajat. Sähköiset palvelut tulevat tulevaisuudessa perustumaan biometriseen tunnistukseen ja biometrian avulla voidaan estää erilaisten laitteiden, kuten ajoneuvojen, aseiden, sähköisten työkalujen, tehtaiden laitteiden ja viihde-elektroniikan, luvaton käyttö. Biometriikkaa voidaan lisäksi käyttää tunnistamaan käyttäjänsä ja tätä kautta laitteet pystyvä säätämään ominaisuutensa käyttäjän mukaan. /4/

Biometrinen passi

Biometrinen passi mahdollistaa tehokkaamman valvonnan maiden rajoilla, koska väärennettyjen passien käyttäminen vaikeutuu nykyisestä huomattavasti. Biometrinen passi on tunnetuin poliisin biometriasovellus ja on suomessa tällä hetkellä suuniteltu otettavan käyttöön kesänä 2006. Se ei juurikaan eroa normaalista passista ulkonäön perusteella, mutta passin henkilötietosivun sisälle on piiloitettu mikrosiru ja antenni. Mikrosirulle voidaan tallentaa henkilön nimi, henkilötunnus, tieto kansalaisuudesta, passinhaltijan kasvokuva ja nimikirjoitus sekä digitaalinen allekirjoitus. Suomessa passi tullaan ottamaan käyttöön kahdessa eri vaiheessa, ensimmäisessä vaiheessa sirulle tallennetaan kasvokuva henkilöstä ja toisessa vaiheessa sirulle olisi tarkoitus myös lisätä henkilön sormenjälki. /4/

Biometrisen passin standardi (ICAO:n sivut)

Looginen biometriikka

Tulevaisuudessa tulee kehittymään ns. looginen biometriikka, joka ei näy sen käyttäjälle välttämättä lainkaan. Looginen biometriikka perustuu yksille ominaisten toimintatapojen tunnistamiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä on jo olemassa olevat järjestelmät, jotka kysyvät käyttäjältä ainoastaan käyttäjätunnuksen ja salasanan. Sen lisäksi, että järjestelmä tarkastaa käyttäjätunnuksen ja salasanan oikeellisuuden, mittaa se kyseisten syötteiden kirjoittamisnopeuden ja rytmiikan, jolloin saadaan lisävarmuutta käyttäjän tunnistamisessa. Tällainen järjestelmä on helppo toteuttaa, mutta looginen biometriikka voi mitata hyvinkin erilaisia käyttäytymisominaisuuksia yksilöstä, kuten kävelytyyliä, jolloin järjestelmien monimutkaisuus lisääntyy. /3/

Biometriset menetelmät tulevaisuudessa

Uusien biometristen menetelmien kehittely ja käyttöönotto vie useita vuosia, ellei vuosikymmeniä. Useimmat vaihtoehdot saattavat karsiutua niiden kustannusten ja vaikean toteuttamisen vuoksi. Suunitteilla on ollut hankkeita, joissa tunnistaminen tapahtuisi ihmisen korvan, hajun, kävelytyylin, verkkokalvon ja käden suonten mukaan. Lisäksi vanhana menetelmänä voidaan pitää DNA-tunnistusta. /2/ DNA-tunnistuksia tehdään jo nykyään runsaasti, mutta menetelmää ei ole vielä onnistuttu automatisoimaan kohtuullisin kustannuksin. /4/

Lähteet

Tenttitehtäviä aiheeseen biometriikka

1. Biometriikka jaetaan kahteen eri sovellusalueeseen, fyysiseen ja loogiseen biometriikkaan, mitä nämä tarkoittavat?
2. Biometrista passia ollaan ottamassa käyttöön, milloin se on suunniteltu otettavaksi käyttöön suomessa?
3. Mihinkä sormenjälkitunnistus perustuu?
4. Ääni pystytään tunnistamaan 99% varmuudella, mutta miksi ääntä tunnistukeinona ei voida kuitenkaan pitää kovinkaan luetettavana?

-- TomiLamminsaari? - 20 Sep 2009

View topic | View difference side by side | History: r4 < r3 < r2 < r1 | More topic actions
 
Copyright © by the contributing authors. All material on this collaboration platform is the property of the contributing authors.
Ideas, requests, problems regarding TUTWiki? Send feedback